sunnuntai 18. elokuuta 2013

Last days of summer


"Kesä ei ollut ikuinen, sen tiesi Birk ja sen tesi Ronja. Mutta nyt he aikoivat elää niin kuin se olisi, ja pitivät jokaisen piinaavan talviajatuksensa piilossa niin hyvin kuin kykenivät. 
Joka hetki, aamunsarastuksesta iltahämärään ja yöhön, he halusivat olla tietoisia kesästä ja imeä koko sen suloisuuden itseensä. Päivät saivat tulla ja mennä, he elivät kesän huumassa eivätkä suostuneet huolestumaan.
Heillä oli vielä vähän aikaa."

Lainaus on yhdestä lempikirjastani Ronja Ryövärintytär, ja saa minut poraamaan joka ikinen kerta.
Kesän loppumisen haikeus on jotain ihan omaa luokkaansa.

Vaikka siedän nykyään syksyäkin, niin jotenkin tunnen eläväni ainoastaan kesällä niin, että joka vuosi vain kuolen syntyäkseni loppukeväästä uudelleen.




Koulu ja ihmisten päivärytmi on 3 vuoden jälkeen tullut joka aamu lekalla naamaan. Syksy ei ole aikoihin tuntunut näin... syksyltä.
Myönnetään että olen jo pari kertaa harkinnut luovuttamista, vaikka vasta muutama päivä on takana - mutta tullut onneksi järkiini. Ei kaikkea uutta pidä pelätä. 
Kyllä mä herätä jaksan, mutta kaikki vaan tuntuu tällä hetkellä aivan liian raskaalta kantaa kerralla. Pitäisi muodostaa uusia ihmissuhteitakin siellä, enkä todellakaan oikein ole kovin hyvä siinä.

Toinen syyllinen on se, että tämä kesä 2013 ylsi elämäni parhaiden kesien joukkoon ♥ Olin vaan niin elossa, että meinasin haljeta. Tällaista kun koko elämä olisi! Mutta eihän se tietenkään niin voi mennä. Synkilläkin kausilla on tarkoitus.



Tekisi mieli ahtaa itsensä täyteen havunneulasia ja ottaa pitkät päikkärit, mutta koska talviunille ei ihmisrotu pääse, täytyy kehitellä erinäisiä selviytymissuunnitelmia:

✟ Uinnin tms aloittaminen (opiskelijahinnat ftw!) Olo on varsin paisunut.
✟ Ompelu-uran eteenpäinvienti itsekseni ja Heidin kanssa
✟ Halloweenin odotus!
✟ Rhodoksen reissu ensi kuussa, iskä täyttää pyöreitä ja pieni sukumme kokoontuu sinne viikoksi.
✟ Kaikki kuvaukset ja toteuttamattomat ideat



 Kuvat otettiin Jennin kanssa Helsingin Mustavuoressa. Mekko itse tehty.

Koittakaa te muutkin jaksaa! Keksikää kaikkea kivaa, nähkää ystäviä, ja älkää missään nimessä luovuttako! Minäkään en aio. 

Takana on loistoviikonloppu loistoihmisten kanssa Hämeenlinnan Keskiaikamarkkinoilla ♥ Sieltä siis seuraava postaus.


 
Hi there!

I've got some kind of autumn gloominess on. I started my school and almost gave up at the beginning... But I try to struggle through this period since I really want to graduate as a carpenter. It just feels like there's too much to learn, too much desicions, too many new relationships to build (and I'm not so good with them).

Autumn just feels so autumn now, because this summer was certainly one of the greatest ever ♥ This all feels like some kind of slowly fading dream. Especially when my life has turned quite challenging in every areas lately.
But I guess there's no light without darkness.

Luckily there's still solace incoming; like trip to Rhodos with my family, Halloween (naturally xD), sewing things, photoshoots and maybe some kind of new hobby! 

Try to cheer yourselves in every way you can! 

24 kommenttia:

  1. Ihania kuvia! Tuollainen tunnelma joka kuvista löytyy, on ainoa syy miksi itsekin pidän syksystä. Mitään muuta syytä en keksi, ja jokavuotinen kesän loppuminen masentaa kiitettävästi. Luonto ja ilo vain kuolee, ja tilalle tulee kylmyyttä, pimeyttä ja päättymätöntä arkea. :/

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Kyllä, tuo on se juttu minkä takia syksyä jaksaa edes vähän; värejä ja tunnelmaa! Muuten se vain tuntuu niin pitkältä ja piinaavalta ja nimenomaan ARJELTA. Mikä kirosana, ainakin välillä :D

      Poista
  2. Huippuja kuvia, punaiset hiukset ja vihreä mekko (+ ihana metsä) on pettämätön yhdistelmä :)

    "joka vuosi vain kuolen syntyäkseni loppukeväästä uudelleen" – musta tuntuu just samalta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Khiitoksia :) Heh, inhoan tuota peruukkia (ei oikein vastannut ebay-kuvausta), mutta näissä kuvissa ja tarpeeksi stailattuna se menettelee :D

      Poista
  3. ihania kuvia! Punainen tukka ja vihreä mekko, olet kuin pieni keijukainen!

    Täällä kanssa yksi joka odottaa aina syksyä kauhulla. Minulta loppuu kaikki energia syksyllä sekä talvella ja tekisi oikastikin mieli vain nukkua :(

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hih, kiitän ♥
      Totta, tää unimäärän kutistuminen ei ainakaan auta tätä asiaa! Toisaalta olen aamuvirkku ja tykkään kun pääsee koulusta aikaisin kotiin, mutta meinaa sitten olla myös niin, ettei jaksa kotona tehdä mitään o_O

      Poista
  4. Toi eka kuva, mikä pieni metsänkeiju <3
    Valitettavasti en osaa lohduttaa tuon kouluahdistuksen suhteen, kun itsellä on sitä vieläkin vuoden opiskelun jälkeen :P Monet, monet kerrat on tehnyt mieli viskata kirves kaivoon, mutta toisaalta ei luonto anna periksi luovuttaakaan.
    Tsemppiä, koitetaan jaksaa! :)

    Ite oon innoissani syksystä, onhan se mun lempivuodenaika, mutta toisaalta nyt syksy tarkoittaa myös koulun jatkumista, niin siksi se ahdistaa :/ Mutta ehkä se ahdistus menee ohi kun muutaman viikon jaksaa opiskella tässä ensin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi eih! No onneks sulla on "enää" vuosi jäljellä, koska se menee lopulta aika nopeasti ainakin kun talven selkä on taitettu :p Tää syksy tuntuu niin pirun pitkältä varmasti tokanakin vuonna.
      Lähinnä työtilanne huolestuttaa eniten sitten jälkeenpäin, että tuleeko toi opiskeltua kaikenlisäksi "turhaan". Mut ainakin tänään opin, et puutavara ei maksa kovin paljoa, niin voin sit paskarrella jotain jakkaroita ja linnunpönttöjä, joita myyn jossain takapihalla :DD

      Niin, multa ainakin puuttuu just toi turvallisuuden tunne tästä syksystä. Kaikki menee niin uusiksi kerralla.

      Koitetaan jaksaa ja löytää se into jostain!

      Poista
  5. Ihania kuvia <3 Syksy tulee, ja ensi vuonna taas ihana kesä, syksylläkin pitäisi jaksaa ja yrittää nauttia elämästä :) Sama haikeus on täälläkin nyt päällä, mutta tämä kesä on ollut todellakin yksi parhaimmista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on ♥ Tätä kesää muistellaan lämmöllä! Tehdään enskin kesästä samanlainen ^^)

      Poista
  6. Tosi ihania kuvia ja tosi kiva keijumetsäfiilis! Mekkokin on nii nätti ton tukan kanssa! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos :) Tuo mekko on lojunut kaapissa vuodesta 09, ja nyt vihdoin jaksoin tehdä sille jotain eli lyhensin helmaa ja ompelin koristuksia. Toimii paremmin :)

      Poista
  7. Pystyn niin samaistumaan tuohon syksyiseen kuolemaan, ja oikeastaan myös siihen että etenkin tänä kesänä olen todellakin ELÄNYT <3 . Joka vuosi loppukesästä -vaikka nytkin on mukamas kesäisiä päiviä jäljellä- iskee se paniikki ja ahdistus, että kesä on kohta ohi, ja hieman surullisena murehdin kaikkea mitä en ole ehtinyt tekemään... Mutta ei auta kesäihmisen kuin sietää se synkkä ja pimeä aika että pääsee jälleen uutta kesää kohti, voimia tulevaan syksyyn :) !
    Ja niin, upeita kuvia sinusta taas :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se ei auta kun kestää ja ajatella että kaikkea kivaa on vielä edessäpäin ^^ Muistan kyllä tykänneeni viime syksystä just sen takia, että kaikki oli muuten hyvin ja toisaalta kesä oli ollut melko tasainen. Nyt yhtä vuoristorataa o_O Varmaan tän kesän mahtavuus korostaa tätä syksyn melankolisuutta :D
      Kiitän :)

      Poista
  8. Voi että miten upeita kuvia!!♥♥
    Voin hyvin samaistua tuohon tunteeseen!! Vaikka olenkin syntynyt loppuvuodesta, olen silti ehdottomasti kesän lapsi!! Masennuskausi alkaa jo heinäkuun lopulla, kun ensimmäiset merkit kesän loppumisesta alkaa ilmentyä maisemaan ja loppuu yleensä vasta keväällä kun lumet sulaa ja nurmikko tulee esiin!!=/ olen pohtinut myös monesti, että kumpa saisi nukkua talven yli kokonaan, niin jaksaisi aina paremmin eikä tarvitsisi tuntea ikävää oloa!! On talvi ja syksykin kaunista aikaa silloin kun se näkyy parhaimmillaan kirkaalla säällä!!:) syksy varsinkin tuntuu monesti niin tukahduttavan pitkältä, jos luntakaan ei tule ajoissa, varsinkin kun ei ole edes mitään pyhäpäiviä jotka katkaisivat sitä arkea... tai no minun työmaalla ei pyhiä tunneta, töissä ollaan 365 päivää vuodessa!!:D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi ei, kauhean pitkä masennuskausi! :/ Varmaan kyllä aika yleistä. Mulla pahin masennus on jostain syystä alkukeväästä, mutta sitten herään eloon siitä pikkuhiljaa kunhan selviän.

      Tuo on ihan totta, että kun lumi tulee joka vuosi vaan myöhemmin niin sitten on vaan pimeää ja märkää! Vaikka minä ja lumi ei oikein tulla toimeen, niin tuohan se edes vähän valoa pimeyteen :D

      Poista
  9. Sinä olet niin kuvankaunis. :) Olen iloinen puolestasi, että kesäsi oli yksi parhaimmista! Täytyy sanoa, että omallakin kohdalla kesään mahtui paljon onnellisiakin hetkiä. Erityisesti road trip kavereiden kanssa on jäänyt kaihoisana mieleeni..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanainen! No juu, senpä takia tämä kontrasti jotenkin tuntuu liian suurelta siis kesän ja tän syksyn välillä :p Ihanaa että sulla on kanssa noin hyviä muistoja! Niillä jaksaa ehkä läpi pimeyden ja tuiskun ja lisää on toivottavasti tulossa ♥

      Poista
  10. Aivan upeita kuvia, ja tuo mekko sopii niin kauniisti sulle! Ihana vihreä :)
    Todella kiva, että kesä on ollut niin onnistunut! Kyllä se syksy ja talvikin on, antaa vain tulla ja näyttää! ^^

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jee, kiits :) Tuo kangas löytyi jostain UFFilta, oli ensin vähän tuskaisaa keksiä mitä siitä saa, mutta sain sentään taiottua siitä jotain käyttökelpoista!

      Oot ihan oikeassa siinä, että tämä on myös asennekysymys ;D Yritän olla valittamatta liikaa ja lietsomatta huonoa oloa - ei kaikilla ole neljää vuodenaikaa niinkun meillä!

      Poista
  11. Vau mikä metsän hengetär oot :) Tsemppiä koko kouluvuodelle! ;)

    VastaaPoista