sunnuntai 17. toukokuuta 2015

Kevät kantaa kirsikkaa


Kuten joka kevät, piipahdimme katselemassa aina niin lyhytaikaista, mutta sitäkin kauniimpaa kirsikankukkaloistetta Roihuvuoren Hanami-juhlassa 

 



Tapahtuma on kyllä paisunut ihan massameiningiksi; vielä joitain vuosia sitten saatiin Jennin kanssa käyskennellä siellä melkeinpä keskenämme, nyt paikalla oli reilut kymmenen tuhatta ihmistä o_O Melko ahdistavaa oli velloa siellä sellaisen massan mukana ympäriinsä. Okei, onhan siellä nykyisin enemmän ohjelmaakin, mutta silti. Mihinkään herkkukojuille tai edes toalettiin oli turha kuvitella pääsevänsä niillä kilometrin jonoilla. 

Pah. Ihmiset. Haluaisin vain pitää itselläni kaikki söpöt puistot x)

Paitsi erilaisia asuja oli eri kiva katsoa! Hienoa kun ihmiset jaksavat laittautua. Taputtakaa itseänne selkään, jotka niin teette, Suvi-täti tykkää! :p
Vastaan tuli vaikka mitä öttiäisiä, lolitoista ja kukkaistytöistä erilaisiin cosplay-asuihin.
Pukunäytös olikin ainut ohjelma, jonka katsoimme. Siinä hauskana lisänä oli juonto-osuus sekä suomeksi että japaniksi! 



Olin näkevänäni nämä (ainakin keskimmäisen) myös Ropeconissa!

Luonanikin vieraillut Saija Sasetar pukukilpailussa. Voitti ansaitusti söpöimmän asun!


Siirryttiin näytöksen jälkeen pienempään puistoon kuvailemaan kirsikankukkia ja vähän toisiamme.





Jenni kauniina ♥

Piristävää oli kuitenkin vääntäytyä paikalle! Viime aikoina on kovin vähän huvittanut mikään, ja aika armottomia päiviä on takana sekä edessä. Mielialat menevät näköjään melkoista vuoristorataa; joko kaikki on yhtä ilotulitusta tai täyttä kaaosta x_x
Onneksi koulu loppuu lopullisesti parin viikon päästä, niin on yksi energiaa kuluttava asia vähemmän. 

Ja onneksi tällaisina päivinä oppii ainakin, millä lailla ei halua elää ja millainen ihminen EI halua olla; kiukkuinen ja pahaa energiaa ympärilleen levittävä stressiperse. Olen tavannut liikaa sellaisia ihmisiä viime aikoina, ja se tarttuu yllättävän helposti myös itseeni. Se on tärkeää huomata ja suodattaa ulos, purkamatta sitä muihin.

Opin tässä hiljattain jopa käyttämään kameraani (kiitos Tanjan :D), ja leikin syvyysterävyys-asetuksilla. 



 Hanami-feast is always good reason to step out of the door. This pink sea of flowers and diverse program (costume show!) makes my camera sing.

This time the small park was just "a bit" too crowded. Few years ago there was practically just me and Jenni xD Now something like 10 000+ people had found their way there. Of course there's a lot more program, but still... I would just like to keep all these beautiful parks myself x)

Anyway it was cheery to go out. There's been not so good days behind (and even less good in front, but somehow I'll survive). Thank god I'll finish my studies in couple of weeks.

8 kommenttia:

  1. Todella upeita kuvia, kuten myös teidän vaatteetkin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitän :) Kirsikankukkien kuvailu on niiin rentouttavaa ♥

      Poista
  2. Vastaukset
    1. Voi kiitos ♥ Tuo sama mekko on näköjään joka siunatun postauksessa, mutta kun se on niin kiva xD

      Poista
  3. Mä olin tänävuonna ensimmäistä kertaa käymässä tuolla ja suorastaan järkytyin siitä ihmisten määrästä! Ja ruokien ylihintasuudesta :D Onneks sattui edes semikiva sää, lähdettiin pois juuri ennen kuin alkoi sataa :)
    http://catsatemybrains.blogspot.fi/2015/05/hanami-roihuvuori-helsinki.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä odotin sadekuuroista johtuen vähän vähempää osallistujamäärää, mutta ei :D hirveä tungos! Tuonne on kyllä hyvä mennä piknik-meiningillä, kun tuo ruuansaanti siellä on niin aikaa vievää ja hinnakasta!
      Liityinpä lukijaksesi ^^

      Poista
  4. ihania vaaleanpunaisia kirsikankukkia ja kauniita tyttöjä niiden joukossa :) Taas niin nätteinä liikenteessä ^^

    VastaaPoista