keskiviikko 21. joulukuuta 2016

Hyper


Hey!

4 viikon löhöloma muutti hiukan muotoaan, kun sain töitä loman ajaksi. Alkoikin kyllä olla sellainen matti kukkarossa, että kengänpohja rupesi uhkaavasti lähestymään lautasta :p

Melkoista pään sisäistä heittelyä on ollut ilmassa. Olen vaihtelevasti touhukas ja iloa täynnä, ja seuraavassa hetkessä hysteerinen tai todella vihainen. Liikenteeseen miun ei kannattaisi lähteä ollenkaan, mutta pakko, koska työt eivät liiku minun luokseni -_-
Olen syyttänyt tästä ehkäisykapselia, jonka otin jokin aika sitten, mutta on myönnettävä, että tunnistan näitä samoja tunteita myös ajoilta ennen minkäänlaista hormonikuonaa, joten todelliset syyt lienevät syvemmällä. Epäilen tämän kapselin joka tapauksessa voimistavan näitä tunteita entisestään, joten jos fiilikset eivät tästä tasoitu, täytyy ehkä keksiä jotain muuta. 
Kokemuksia aiheesta otetaan vastaan, jos löytyy!


Nämä tunteet ja ajatukset kyllä kytkeytyvät selvästi tähän vuodenaikaan. Vaikka en ole yksinäinen, niin kuitenkin koko ajan olen. Ulkopuolisuuden tunteet voimistuvat, ja välttelen helposti isoja porukoita ja jopa tuttuja ihmisiä. Unissani minut hylätään. Vertailen itseäni kaikkiin. 
Ajatus, että "me kaikki olemme yhtä" tuntuu lähinnä vastenmieliseltä, kun katson ympärilleni tässä joulukaaoksessa ja maailmassa, joka mätänee silmissä. 
Vanhat kaunat nostavat päätään, ja muistan yhtäkkiä joka ikisen, pienenkin ilkeän sanan, teon ja vääryyden, jonka olen kohdannut. En tiedä, miksi on niin vaikea antaa vanhojen, mitättömien asioiden ja ihmisten vaipua menneisyyteen.

Inhoan egoa. Se vie minut koko ajan kauemmas todellisesta minästäni -_- En tunnista itseäni tällaisena itsekeskeisenä marttyyrina. Kumpa egon voisi vain tappaa. No, kyllähän sen voi, mutta se vie niin tuhottomasti aikaa x)

Mutta tämä vuodenaika on toisaalta turvallinen tällaiselle synkistelylle, ja löydän pimeydestä myös suunnatonta inspiraatiota ja kauneutta. Kevät se vasta on paha. Silloin ei ole "sallittua" olla synkkä. Haluaisin rakastaa kevättä kuten kaikkia muitakin vuodenaikoja, mutta se on sellaisessa selvitymistilassa millimetri kerrallaan eteenpäin matelemista. 
Tosin pakanauskomusten tultua osaksi elämääni kevätahdistus on onneksi muuttanut muotoaan masennuksesta tietynlaisiksi kasvukivuiksi. 
No, se keväästä. Koitetaan nyt sinnitellä talven yli ^^ On tässä paljon hyvääkin!

Suomenlinnan kekritapahtumasta

Positiivisuuksia:

☆ Tuleva joulu Porissa. Helsinki on niiiin nähty.
☆ Alppireissu, joka varattiin miehen kanssa ♥ Hän lupasi viedä minut kiertelemään myös paikallisia linnoja ♥__♥
☆ Ompeluprojektit, joita työstän parhaillani kuvausasuiksi jne. Hamstrasin myös Lahden kaupunginteatterin puvustokirppikseltä muutaman hameen tuunailtavaksi :)
☆ Isojen kolmekymppisteni suunnittelu! Saan isohkon talon käyttööni synttärieni aikaan, ja rakentelen jo nyt rekvisiittaa, soittolistoja, kutsuvieraslistaa ja naamiaisideoita.
☆Glögi-illat tulevina päivinä turvallisten ystävien kanssa ♥

Pysykäämme lämpiminä!


6 kommenttia:

  1. Onneksi on noita kivoja juttujakin monta tiedossa, paljosti tsemppiä sinulle! Joulu on ihanaa aikaa, mutta silloin myös varmaan helposti se ulkopuolisuuden tunnekin korostuu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi tosiaan :) Varmaan tämä on osin koulustressinkin purkautumista, toivottavasti kevät olisi vähän helpompi siltä(kin) osin...

      Poista
  2. Mulla tuntuu tuollaisia viboja olevan enemmän kesäisin, ja kevät on tosiaan ihan murhaa - masennun lähes poikkeuksetta, ja pimeän ihmisenä en oikeen tosta lisääntyvästä valosta nauti. Syksyllä ja talvella taas on oikein suloinen olo! :D

    Itseltä jäi kokonaan väliin toi Lahden kaupunginteatterin kirppis, kun ei just silloin ollut rahaa käydä Lahdessa. Niin tyypillistä, et sit kun lopulta sieltä lähden, niin järkätään tollainen! :D Kävitkö Tiimarissa?

    Mullehan hormonaalinen ehkäisy ei sopinut ollenkaan, siksi sterilisaatioon lopulta pääsinkin. Mulla tosin ei ollut yhdistelmäehkäisyn jälkeen kapselia vaan hormonikierukka, mutta se oli aika katastrofi se. Mutta jos kapseli ei sulle passaa niin kannattaa miettiä lääkärin kanssa vaihtoehtoja. Joillekin sopii mekaaniset keinot paremmin.

    Bileiden suunnittelu on niin kivaa! Pakko kai miettiä, jos ens kesänä järkkäisi itsekin taas jotain, vaikka viimeiset Lahtibileet jo pidinkin. Teemabileet vaan on niin hauskoja, että en taida pitkään selvitä ilman! Mielenkiinnolla odotan raportteja juhlistasi. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulle on suositeltu esim.kuparikierukkaa, mutta oon sen verran pelkopotilas, että ei varmaan tule kysymykseen :/ Oon melkein kateellinen tuosta strerkkauksesta.. :p

      Kävin Tiimarissa! :D Mulle tuli siitä vähän semmoinen Euronkauppa/Halpahalli-fiilis. En tiedä onko se hyvä vai huono juttu :'D En tällä kertaa ostanut mitään, mutta sisustuskrääsä-osasto näytti kyllä aika kivalta.

      Huhtikuulle asti tässä saa vielä bileitä odottaa, mutta varmasti tulee sitten sellanen raportti että oksat pois ;)

      Poista
  3. Apua, ihanaa, että jaksat alkaa jo suunnittelemaan kolmekymppisiä :D Itellä on lähinnä sellanen "EIH VIELÄ"-olo! Pukeudun yksisarviseksi ja juon kultahippusilla varustettua boolia. Kyllä.

    Voin jotenkin samaistua sun yllämainittuihin fiiliksiin. Mullakin on yksinäinen olo koko ajan, vaikka olen ihmisten ympäröimänä. Välillä niin yksinäinen, että ei tiedä miten päin olisi. Veikkaan, että etsin nyt vihdoinkin sitä omaa itseäni, jonkinmoinen ikäkriisikin pukkaa päälle ei helevetti.. Onneksi on läheisiä ystäviä, joiden seura piristää aina <3 ettäs tiedät :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hhaha älä nyt, 30 on uusi 20! xD Onneks mua on täysikäisestä lähtien luultu kolmekymppiseksi, niin vihdoin näytän ikäiseltäni :''p
      No, voi olla että se itsensä etsiminen on elinikäinen prosessi, mutta ainakin koko ajan lähemmäs mennään ;) kyllä tämä tästä! <3

      Hei kultahippuboolia, hyvä kun sanoit, lisätään listaan!!

      Poista