lauantai 24. helmikuuta 2018

You cannot lose something you are


Leppoisan illan ja parin suuntaa antavan punaviinilasin jälkeisenä aamuna otimme pitkästä aikaa Jennin kanssa kameran kouraan, ja painelimme meren jäälle vilttien ja termospullon kera. Aurinko paistoi, kosteus loi merelle aavemaisen sumuverhon ja tarjosi täydelliset puitteet visioillemme ♥

Huomasin todella kaivanneeni tällaisia kuvailutuokioita kaverin kanssa - valloitetaan jokin uusi mesta, tarkastellaan sen uhat ja mahdollisuudet ja ruvetaan hommiin. Molemminpuolinen ymmärrys, hauskanpito ja oma muokkausvalta kuviin on muodostunut aika oleelliseksi mukavuustekijäksi tässä harrasteessa :) On kiva kuvata ihmisen kanssa, jolta ei tarvitse pelätä arvostelua ulkomuodostasi ja juonteistasi.



TFCD-ryhmään liittyminen oli melko iso henkilökohtainen vikatikki ja poistuinkin sieltä jo - paska reissu mutta tulipa tehtyä x) Ja saihan sitä kautta sentään erinäisiä hienoja kuvia ja vielä hienompia muistoja, ja eräistä kuvaajista jonkin asteisia kavereitakin ♥

Olen lopulta liian nirso kenenkään toisen visioille ja lopputuloksille. Jokin tavallinen puskassa pönötys saa riitää mikäli kyse ei ole ompeluksen tms. asun kuvaamisesta. En lopulta kaipaa lainkaan mitään "perinteisiä" kuvia itsestäni, eikä ulkomuotoni sellaiseen sovellukaan, vaan haluan vangita jonkinlaista teemaa, draamaa ja erityisesti tunnelmaa. 



On aika ikävä aistia varsinkin lähipiiristä, mikäli asenteet tällaista kuvailuharrastetta kohtaan ovat nihkeitä ja sitä pidetään jonkinlaisena pröystäilynä, koska sekä kuvaaminen että kameran edessä oleminen on voimaannuttanut ainakin itseäni kaikenmoisista ikävistä, itsetuntoa rapisuttavista kokemuksista. Se on antanut rohkeutta ilmaista ja toteuttaa itseään, käyttää luovuuttaan ja opetella kasapäin uusia juttuja ♥
Kyllä, on kiva myös saada positiivista palautetta tästä, kuten mistä tahansa muustakin toiminnasta, johon laittaa itsensä täysillä likoon ;)

Lisäksi tähän kuluu melko tuhottomasti aikaa sekä myös opeteltua taitoa - esimerkiksi editointi ei ole aina ihan sieltä helpoimmasta päästä (vaikka en mikään mestari olekaan), ja kaiken siihen liittyvän opettelu on ollut yllättävän terapeuttista ja antaa lopulta onnistumisen kokemuksia ^^ Puhumattakaan kameran käytöstä ja säädöistä kun sekunnin välein pilvistyy ja paistaa, on liian pimeää tai liian valoisaa,  täytyy kyykkiä ties missä vaarallisissa romahduspisteissä olevissa murjuissa oman tai toverin kuvan eteen... etc etc. 

Ulkoilu ja erilaisiin paikkoihin tutustuminen avartavat tietysti myös ja niistä saa mieleenpainuvia kokemuksia; olemme Jennin ja parin muun kuvaajan kanssa päässeet mitä upeimpiin maisemiin ja rakennuksiin, joista osaa ei pian (tai enää) ole edes olemassa ♥


RIP veturi ja autiotalo 


Nälkä kasvaa myös syödessä ja tässä haluaa jatkuvasti kehittyä - en ole vielä saanut aikaiseksi kuvaa, johon olisin 100% tyytyväinen! Tähän vaikuttaa tietysti moni asia ideasta, olosuhteista ja kameran säädöistä muokkaukseen saakka, joten veikkaan että sellaista ei ehkä koskaan tulekaan. Mutta onhan se haave nyt jahtaamisen arvoinen :p 

En siis keksi, miksi tämä olisi sen turhamaisempaa toimintaa kun mikä tahansa muu itseilmaisun muoto.

Näyttävyys ja teatraalisuus saa omissa kuvissani olla paikoin hiukan överiäkin. Huomasin meneväni tuossa aiemmin hiukan sekaisin kun huomauteltiin että kannattaa mieluummin tehdä sitä, tätä ja tuota ja hillitymmin.... Eiiiii!

Raakakuvien muokkaus on uusin innostukseni aihe, koska se antaa huomattavasti monipuolisemmat mahikset jälkikäsittelyyn, kuin valmiiksi pakattu tiedosto.

Much to learn I still have to become a Jedi.

Muuta kivaa harrastustoimintaa viime päiviltä:

♦ Opettelin polttokolvin käyttöä. Kivaa! Ajantaju menee mukavasti, kun kärventää puuta ja pääsee samalla kätevästi yhteyteen oman elementtinsä kanssa.


♦ Pimputan pianoa ja kannelta. Jälkimmäisellä en vaan keksi että mitä kokonaisia biisejä sitä soittelisi, joten se on semmoista satunnaista näpyttelyä... Joka tosin on mukavan aivoja nollaavaa toimintaa sekin.
Hankintalistalle pärähti Myrkurin keikan jälkeen myös noitarumpu!
Haluaisin säveltää ja sanoittaa omaa musiikkia, ihan vaikka vain itselleni. Juuri sanoin kavereille etten halua poistua tästä maailmasta, ennenkuin olen tehnyt vähintään yhden kokonaisen kappaleen - soitin sitä sitten jollekin eli en :D

♦ Ulkoilua ja lisää ulkoilua, puuh saan kohta raittiin ilman myrkytyksen. Kävin Aallottaren seurana Kymen syövereissä ja vierailtiin mm. Pakanavuorella, jossa on säilyneenä ehtoja kalliomaalauksia ♥ Paikan tunnelma oli vierailun väärti. Suunnitelmissa on toteuttaa yhdessä lisää vastaavia reissuja.

Jennin kanssa käytiin tänään tarpomassa Sipoonkorven haastavassa maastossa ja aktiivisuusranneke pärisi ranteessani innoissaan siitä, että kerrankin tuo lahnake kävelee enemmän kuin kolme askelta. Kylmää mutta hauskaa oli :)

Pakanavuorelta

♦ Väännän alkuperäistä kaavaa mukailevan keskiaikamekon KÄSIN. Nyt kun aloitti, niin ehkä kesän markkinoilla olen iskussa ja täysissä pukeissa.
Siitä tulee tuollainen Merida-unelma ♥ Kuvassa vasta keskikappaleet.
Tänä vuonna on tarkoitus ommella pari muutakin juttua, mutta kuten ehkä ymmärrätte tämä kokonaisen puvun käsin näprääminen haukkaa aika ison siivun ajastani :')

____________________________________________

After a fun night (and a couple glasses of red wine) we took the camera out first time for ages, and wandered on the icy shore with blankets, props and tea. The sun was shining,, humidity created a ghostly mist curtain on the sea and provided the perfect frame for our visions ♥

I've really missed this kind of photoshoot session with a friend - Capturing some new places, looking at their threats and opportunities and starting to work. Mutual understanding and possibility to edit my own pics has became essential convenience in this hobby :)

This is, at the end, one of the most important ways for me to express myself. 
It's pity that some people see this photoshoot hobby just as some posing and attention whoring... When in reality it develops your creativity and self-esteem, camera and editing skills, gets you in wonderful places (some of them don't even exist anymore)... and so on and so on. I've also met new people and got new friends♥

Lately I've also...
-Played with my soldering iron, it's so cool
-Played piano and Kantele, also dreamed of a shaman drum
-Spent time in nature ♥ 
-Sewing my medieval dress by hand. It's a looong project but oh well.

11 kommenttia:

  1. Aivan mahtavan upeita kuvia! Ja ymmärrän niin, mitä arkotat, että haluat toteuttaa omaa visiotasi! Mäkään en perusta sellasista peruspönötyskuvista, vaan kuvan pitää kertoa tarinaa, sen pitää vähän rikkoa rajoja ja tosiaan, siinä pitää olla vähän draamaa. Mä haaveilen, että itekin joskus uskaltautuisin kameran eteen, mut mun itsrtunto ei ole vielä niin terveellä pohjalla, että uskoisin musta saavan hyviä kuvia, varsinkaan sellasia, joita haluan minusta otettavan. Ehkä joskus uskaltaudun jonkun kameran eteen, joka haluaa toteuttaa mun kanssa mu visioo :DD

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sun kuvat ja omakuvathan on olleet ihan mahtavia ja todella tunnelmallisia :) Toivottavasti otat sellaisia lisääkin. Pitää kesällä vaikka kuvailla yhdessä, se olis kivaa! :D

      Poista
  2. Nämä rantakuvat ovat todella kauniita. Tykkään sihuettikuvien dramaattisuudesta mutta silti kasvokuva taitaa olla suosikkini :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 Vähän hassu valaistus siinä kun vastavaloon kuvasi, mutta onneksi lumi hiukan valaisee perästäkin päin :D

      Poista
  3. Heips, uusi lukija täällä! Haluan vain sanoa, että sun blogissa olevat kuvat on todella kauniita, erittäin miellyttäviä katsella. Ihanaa, että löysin tämän blogin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana kommentti <3 Tervetuloa. Kiva että vielä riittää blogien lukijoita :)

      Poista
  4. Kerrassaan upeita kuvia <3 oot kyllä aina ollu todella kuvauksellinen ja sinusta saa äärettömän monipuolisia tyylejä ja kuvia esiin <3
    Itsellä on tuo että pää pursuaisi hirmuisesti ideoita ja haluaisin saada joskus itsestäni oikeasti sellaisia kuvia mitkä kuvastaisi minua omana itsenäni, sellaisia joissa olisi vahvuutta ja itsevarmuutta ja joista voisin 100% sanoa olevani ylpeä!
    Täytyisi ensin löytää se itsevarmuuskin omaa muuttunutta kroppaa kohtaan... Sitten on viel se ku itselläni ei ole ketään kuka voisi auttaa löytämään sitä itsevarmuutta, ei ole sellaista ystävää jonka kanssa voisin lähteä luontoon kuvailemaan ja jonka kanssa olisi se yhteys jossa toinen tietää mitä haluan. Yritäppä ny sit aina itse saada edes jotain aikaiseksi pelkällä sillä et laitat kameran johonkin oksan haaraan roikkumaan ja automaatti lukaisu päälle ja toivot et kamera osottaa edes jossain määrin sinne suuntaan minne toivoisit sen osoittavan :'D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. <3 <3 <3 Kiitos jälleen ihanista sanoistasi :)

      Tuo oksan haarassa / kiven päällä heiluva kamera kuulostaa myös kovin tutulta :p Suosittelen kyllä lämpimästi jalustaa, se on ollut varmaan paras hankintani evör ja niitä saa nykyisin tosi edullisesti :) Ja ehkä säkin vielä joku päivä löydät kuvauskaverin :) <3

      Poista
  5. Mullakin on ajatuksena opetella polttokolvausta, kunhan ensin löytäisin sopivia esineitä kärvennettäväksi ;D

    Kauniita kuvia taas! Kurjaa, että lähipiirille ei oikein tunnu aukeavan valokuvaus/kuvausmalleilu. Sama juttu tosin on myös blogiharrastuksen kanssa. Mietitään miksi omista jutuista täytyy tehdä "niin suuria numeroita". Meillä myös osana yhtä peruskurssia oli blogin pitäminen, johon tehtiin lyhyitä artikkelityyppisiä postauksia. Silloinkin tuntui siltä, että bloggaaminen aiheutti osalle porukasta enimmäkseen hihittelyä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kolvaus on kivaa :) itse olen kolvannut tähän mennessä riimut ja pari nimikkokuksaa, ja nyt loppui tosiaan kolvattavat kesken toistaiseksi. Nuo harjoitus-vanerinpalat avokki toi verstaalta :D

      Tuo on kyllä myös outo asenne, että tässä tehdään itsestä jokin "numero". Blogien lukeminenhan on täysin vapaaehtoista :D tässä yhdistyy kätevästi kirjoittaminen, kuvaus ja samanhenkisten ihmisten kanssa rupattelu.

      Meidänkin täytyi yhdellä peruskurssilla pitää blogia tumblriin ja otin yhden lisäkurssin, joka oli pelkkää Bloggeriin päivittelyä. Kumpikaan ei kyllä ollut erityisen mieltä ylentäviä kokemuksia, mutta ainakin se kirjoittaminen luonnistuu varmasti sinultakin luonnostaan :)

      Poista