No ei kissan sentään, vaan ihan oikean ihmislapsosen. Hyvät otsikot on jotenkin kortilla. (Saatte nyt kestää yhden baby-postauksen. Ei tule tavaksi kuitenkaan;)
Kutsu kävi nyt viikonloppuna miehen siskonpojan ristiäisiin, jonne menin sitten ylväänä edustamaan meitä molempia, koska mies oli pelaamassa... Näin meillä xD
Kaiken lisäksi minun oli määrä luotsata joukko maalaisia kyseisiin juhliin. Miten kävi? Noin tunnin ajelun jälkeen totesin olevani lievästi sanottuna eksynyt, ja juhlien isäntä piti soittaa hakemaan meidät kaikki jostain Espoon metsistä viime hetkellä. Sain siis taas syyn olla itsestäni hyvin ylpeä. Mutta itse juhlat oli onneksi mahtavat, viikon naurukiintiö ainakin pursui yli äyräiden x)
Lahjaksi piti taas ompelijarentun vääntää väkisin jotain ite tehtyä. Ei onneksi ole helpompaa asiakasta kuin minivaahtosammuttimet! Päädyin käsityölehti-kavalkaadin raivoisan läpikäymisen jälkeen neulottuihin hiiritohveleihin ja ruokalappuun :D Mitäpä sitä pieni Väinö enempää tarvitsisi.
Ruokalapusta tuli oikein kiva, löysin tuollaisen iloisen hollantilaisen kankaan. Mutta nuo tossut... en tiedä itkisinkö vai nauraisin. Oli ensimmäinen kerta, kun yritin tehdä mitään käsityölehden neulontaohjeella, joita vihaan yli kaiken koska hahmotus :D Teki paikoin mieli survoa puikot korvista ja silmistä sisään, vaikka vaikeustaso oli lehden mukaan "osaat tämän jos olet joskus nähnyt lankaa ja puikot" -tasolla... Lisäksi piti vähän säveltää muutenkin kun lanka oli loppua kesken, mutta sain valmiiksi kuitenkin. Kutsutaan noita vaikka eläintossuiksi, kun mielestäni nuo näyttää enemmän jäniksiltä x__x
Vekaran äidillekin piti tietysti ommella kemuihin vaatetta niskaan (koittakaa kestää tuo kuvanlaatu). Tein hänen vanhasta raakasilkkimekostaan vintage-henkisen kotelomekon, joka kaiketi onnistui ihan hyvin. Tuota oli varsin mukava tehdä, arvostan aina kun ihmiset uudistuttavat minulla vanhoja rytkyjään, tämmöinen saamarin ekohippi kun olen :)
Ja tuossa ylhäällä artistin päällä joskus koulussa ommeltu mekko jonka esittelin aiemmin
täällä. Pelottavan valkoista, mutta en halunnut mennä ristiäisiin kokomustissa, kuten yleensä menen joka paikkaan. Olkaimeton mekko vähän valahteli pitkin tilaisuutta, että siinäpä oli sitten kukkahattutädeillä ja pappismiehillä ihmettelemistä x'D
Tässä uusin asukkimme lankahirviö <3 Ostin koko läjän alennusmyynnistä, kun on hakusessa ollut jo vuosikaudet paksua lankaa josta voisin tehdä itselleni hiippahuppu-kaulaliinan (jota alan neulomaan nyt pikimmiten). Lanka vaan on aina kallista, mutta tämä jäi alennuksineen juuri alle maksimibudjetin, ja vielä himoväri itselle tuo metsänvihreä.
Mikäli lankaa jää tästä yli, haluaisin huovuttaa itselleni semmoset hienot rastapötkylät jos vaan osaisi ^^ Grr.
Viime viikkoni oli aiva hirveä joka puolelta katsottuna, pelkkiä omituisia ja surkeita sattumuksia toisensa perään (eikä vain perjantaina 13.päivä vaan muutenkin), joten toivon syvästi että tuleva viikko tasoittaa tilin. Ensi viikonloppuna on ainakin laivareissu tiedossa, WUUUUUU, joten palailen sen jälkeen blogiin niissä tunnelmissa jos en uppoa laivan mukana.
Mukavaa viikonloppua!