torstai 10. toukokuuta 2018

Symphonic, Post-Apocalyptic, Reindeer-Grinding, Christ-Abusing, Extreme War Pagan Fennoscandian Metal


Hyvää myöhäistä Beltainea/Vappua itse kullekin.

Kevättakkeihin ja tennareihin/korkkareihin on luontoäidin luvalla siirrytty ♥ Lokit poikineen rymistelevät perinteisesti katollamme, denat kansoittavat puistonpenkkejä ja katupöly tukkii ilmanreiät. Mutta pääasia, että plussan puolella ollaan.
Nautitaan nyt ennenkuin hyttyset tulevat.

En muuten osaa olla tuon reuhkan kanssa yhtään nyt, kun se on jo melkein vyötärölle asti. Se jää auton oven väliin, vetoketjun väliin, laukun hihnan väliin... Otaksun olevani kalju syksyyn mennessä.

Takana on ennätysstressaava kevät ja edessä lomaton kesä, mutta tältä vuodelta on jo onneksi kertynyt kerrassaan huikeita kokemuksia, kuten Göteborgin matka, josta lisää myöhemmin :) 



Jos joku ihmettelee loistavaa otsikkoa, niin käytiin tuossa äkkiseltään katsomassa Hevi reissu. Ihan viihdyttävä raina hevikliseineen ja mustine huumoreineen, vaikka monet kohtaukset olivat varsinkin loppua kohden vähän liian randomeja :'p Mies uhkasi silti ostavansa tämän hyllyymme, eikä haittaa. 
Pasi oli suosikkihahmoni, nauroin sille ihan kaksinkerroin! ♥
Päähenkilö onnistui varsinkin hoitsu-vaatteissaan muistuttamaan jossain määrin Peter Steeleä *peukku*



Koska arkiaamupäiväni ovat etäkoulun ja iltatöiden takia vapaina, jää aikaa kaikenlaisille keväisille irtiotoille ja huviretkille!

Huomasin muun muassa eräänä päivänä nettiä tutkiessani, että noin kilometrin päässä lapsuudenkodistani on muinaisranta eli Pirunpelto, jonka olemassaoloa en vain koskaan ollut tämän 30 vuoden aikana tajunnut... håhå.
Ranta on 7000-8000 vuotta sitten ollut melko korkealla, ja kivet ovat hioutuneet hienoiksi ja pyöreiksi ♥

Samalla innostuimme luonani kyläilleen Aallottaren kanssa käymään Sipoon pronssikautisilla haudoilla ja Mustavuoren luolilla :)
Kyllä Stadikin tarjoaa pilvin pimein kaikennäköisiä historiallisia yksityiskohtia, kun vain osaa katsoa!

 Kiviä perkele!





sunnuntai 22. huhtikuuta 2018

Aura

Uskotteko te auroihin?
Sellaiseen "energiakenttään", joka ympäröi kaikkea elollista, ja joka on mahdollista jossain määrin nähdä tai tuntea riippuen hieman katsojasta? Vai onko koko konsepti ihan hölynpölyä?

Vaikka esimerkiksi tiedepalstoilla toki tyrmätään koko aihe, enkä minäkään hevillä lankea mihinkään aurakuvauksiin tms. rahat pois -koljauksiin, niin en voi olla uskomatta, että kannamme fyysisen ruhomme lisäksi mukanamme myös energiakehoa, jota myös "säteilemme" ympärillemme.

No, minulla ei onneksi ole tarvetta niittää mainetta tolkun ihmisenä ;D Maailmassa on niin paljon kiehtovaa, mitä emme silmillämme näe, ettei siitä voi olla paikoin innostumatta ♥
Nimitän sitä tässä postauksessa siis auraksi.


Tämä aihe tuli mieleeni, kun seurasin erään puolitutun henkilön monologia ja ajatuksenjuoksua. Hänen jutuistaan paistaa se, että hänen mielestään sosiaaliset pölöttäjät ynnä selkääntaputtelijat ovat ainoita oikeita ihmisiä, ja hiljaisemmat (suomalaiset) saisivat painua maan rakoon, koska hän ei voi sietää sellaisia silmissään. Hän puhui eräs päivä siitä, että tämä liittyy tietysti auroihin ja ainoastaan alati pirteillä sekä iloisilla ihmisillä (hänellä itsellään, sekä ihmisillä joiden kanssa hän on hyvää pataa) on hyvä aura, ja kaikilla muilla on huono :'p

Kuten arvata saattaa, henkilö on hieman pihalla. Sosiaalisuuden taso ei määrittele sen kummemmin ihmisarvoa, kun "hyvää" tai "huonoa" auraakaan.
(Minä sen sijaan en voi kuvitella, että ihmisellä, joka dissaa ystäviensä kanssa toisia tuntematta heitä lainkaan tai yrittämättä ymmärtää erilaisia persoonallisuuksia, voi olla mitenkään kovin puhtoinen aura.)

Myönnän ja tunnen, että minun olemuksessani on tällä hetkellä paljonkin häiriötä. Minua ei ole kovin helppo lähestyä juuri nyt. Hoidan sosiaaliset suhteeni vain jaksamiseni äärirajoilla, ja olen jatkuvasti kiukkuinen sekä vetäytyvä. Ajatukseni ovat mustia, vaikka paikoin jaksankin hymyillä.
 Eräs auroja näkevä ystäväni mainitsi miettineensä, miksi omani vaikuttaa sumuiselta, kun se joskus on sinertänyt kirkkaana.

"Sininen aura kertoo, että sen kantaja on henkinen, mutta myös erittäin luova. Sinisen auran ympäröimä henkilö on usein uskonnollinen, ja hänellä on edellytykset todelliseen hurskauteen. Tummansininen on sävyistä paras. Se kertoo, että ihminen on löytänyt paikkansa maailmassa. Toisaalta siniset sävyt aurassa viittaavat myös masennukseen ja alakuloisuuteen."

"Blue color, one of the easiest to see in the aura, indicates peace, quiet order, and person who can speak her truth, she knows her own authority. It reflects quietness, calm, and seriousness. Person with a lot of blue has a strong sense of purpose, is sensitive, and has a developed inner guide or teacher.


It can also indicate loneliness and a journey of coming home, coming to higher Self, or Essence."


No, aurahan ei kai yleensä ole vain persoonakohtaisesti tietyn värinen, vaan se vaihtelee, kuten myös sen eheys.

Tulkintoja ja tulkitsijoita on kasapäin pitkin internettiä, eikä tällaisista subjektiivisista aiheista oikein muutenkaan ole mitään ehdottoman yhtenäistä dataa. Mutta aurasta kuulemma pystytään päättelemään esimerkiksi ihmisen mielialaa sekä terveyden tilaa.
Kiintoisaa!

Screenshot: the Mind Unleashed 

Minä itse en näe auroja, mutta "tunnen" ihmiset joskus väreinä ajattelematta asiaa sen kummemmin. Se ei kyllä välttämättä liity auroihin, mutta oh well :D Olen kyllä näiden värien avulla monesti onnistunut päättelemään ominaisuuksia tai asioita, mitkä varmistuvat myöhemmin.
Tuon esipuheessa mainitsemani henkilön olen nähnyt hiukan semmoisena likaisen kellertävänä/oranssina.

"Likaisensävyinen oranssi aura kertoo, että sen kantaja sortuu helposti käyttämään älykkyyttään itsekkäisiin tarkoituksiin. Oranssi viestii lisäksi kunnianhimosta ja heikkoudesta sortua turhaan ylpeyteen."

Kah ;D

Painotan, että tämä on vain minun tapani kokea tällaiset asiat, ja muilla se voi olla täysin erilainen.
On myös useita ihmisiä, joiden väreistä en osaa sanoa hölkäsen pöläystä :p
Nuo käyttämäni lainaukset ovat myös aika lailla viihdepohjaisia, mutta hauskasti osuvia. 

Sympaattisilla, ujommilla ja lämpimillä ystävilläni on miellyttävä aura, samaten pirteillä ja sosiaalisilla. Vaikka he ovat täysin erilaisia ihmisiä, ei se määrittele auran "tasoa" mitenkään, hyvänen aika. On myös itsestään selvää, ettei kaikkien kanssa tule toimeen.

Auransa tilaan voi käsittääkseni vaikuttaa, sitä voi puhdistella ja kirkastaa sekä ravinnolla, vedellä että henkisellä puhdistautumisella - mikä toki on muutenkin hyväksi.


Tämmöistä tähän päivään. Kiinnostavatko tällaiset aiheet, vai jätetäänkö moinen hörhöily? :'D 

Loppuun vielä yksi suosikkikanavistani, Lune Innate ♥


Ja toinen söpö kanava:

torstai 5. huhtikuuta 2018

Easter & Eargasms


Hey,

Huulet sinisinä kohti kevättä. En luota siihen, että talvi loppuisi tänäkään vuonna ennen juhannusta.

En ole heräteostostelija pakkelien suhteen vaan hommaan yleensä vain juuri ja juuri sen mitä tarvitsen, mutta tämä Essencen sininen väri sai nostalgia-tripin aikaiseksi; 90-luku, Suvi menossa ekaa kertaa kaverin kanssa keikalle (Backstreet Boys), äiti antoi luvan lakata kynnet ja laittaa sinertävää huuliväriä, olo oli hieno. 
Tämä nyt on huomattavasti sinisempi ja metallisempi, mutta miellytti jostain syystä tämän hetken värisilmää eritysen paljon ♥



Pääsiäislomakin sai iloisen käänteen, kun kaverit pyysivät murjuntäytteeksi pieneen kyläpahaseen Luhangalle 5 päivän ajaksi. En tuntenut puoliakaan mökkiläisistä, mutta kaikki tulivat onneksi hyvin juttuun^^
Vieroitusoireet ovat edelleen päällänsä, kun piti yhtäkkiä nousta paljusta ja palata arkeen.

Minä ja anonyymit vesieliöt rusinoitumassa. Kun pyydetään editoimaan ihmisten tilalle norppia, näin tapahtuu.





Fooood


En ole romminaisia, mutta kuvasin toisten asetelmat







Luhangalla oli puukirkko, pieni hautausmaa ja niiden lisäksi bensa-asema, omituinen puolityhjä elintarvikekauppa ja tilitoimiston + neulelangat yhdistävä yritys :p


Lisäksi täräytettiin yksi lasku -ja terassipäivä Himoksella

Tuli myös päivä jota en uskonut ikinä tulevan; kävin avannossa ja vielä useaan kertaan o_O En pidä luonnonvesissä uimisesta koska kesälläkin on minun hipiälleni liian kylmää (plus pelkään iilimatoja vaikkei niitä olisi lähimaillakaan), mutta tämä oli jotenkin niin ääripään kokemus että se oli jo hienoa :D Päässä vaan humisi, kun veri lähti kiertämään. Tarkoitus nyt ei olekaan varsinaisesti jäädä pulikoimaan tuonne, nirri lähtee vähemmästäkin.

Onko muita avantouimareita?



♦♦♦

Pakanamessut kolusimme Stadin puolella Bar Basessa, pienen porukan voimin. 
Sisäinen koruharakkani on ilmeisesti vaihtanut isäntäeläintä, koska en tunne enää juurikaan kiinnostusta käyttää saati ostella juuri minkäännäköisiä koruja, joita olisi kyllä ollut tarjolla pilvin pimein. Rahatilanne pakotti muutoinkin himmailemaan.
Paikka oli ahdettu aika täyteen ja kojuille oli vaikea päästä, mutta tapahtuma oli muilta osin viihtyisä.

Tin Soldiers Black ♥ 


Sen sijaan itse tehty tuoksu Päivätär tarttui mukaan ♥ (Myyjän kojulla ei tainnut olla nimeä...? Mutta tuoksuvaihtoehtoja oli useita.) Tässä minun yksilössäni on muskatellisalviaa, appelsiinia, kanelia, muskottipähkinää ja rosmariinia. 
Harmi vaan että tunnun olevan ainoa ihminen lähipiirissäni, joka tykkää tästä odööristä (töissä ihmeteltiin että mistä tämä mummolan jouluhaju tulee x)) joten jäänee sitten vain kotituoksuksi.

Haluaisin oppia itse tekemään hajuvesiä ja/tai öljyjä. Pitänee käydä jokin kurssi.


Matkalla kyseisille messuille poikettiin Nooran kanssa C.Hagelstamin divarissa. En tajua miksi en ole aiemmin käynyt siellä, se antikvariaatti on kuin sadusta!

Sieltä löytyi mm. Kalewalan painos 1800-luvulta, jonka kotiutin. Vielä joskus ostan semmoisen wanhan ison painoksen mikä maksaa rapiat pari sataa, nngggh :p

Fontti ♥____♥


♦♦♦

Tänä keväänä tulee paljon musiikkia omilta suosikeiltani, ja nyt on jo ilmestynyt pari karvat pystyyn nostavaa suoritusta ♥


Melkeinpä heittämällä Amorphiksen paras biisi! Ihan huikea. Tarina jatkaa tietysti Kalevalateemaa melko omaperäisesti :)


Mehiläinenhän toimi mm. hengentuojana Lemminkäiselle.


Tiesin ettei tämä Auri kovin pahasti voi mennä vikaan, koska Tuomas, Johanna & Troy. Mukavan soljuvaa ja folkahtavaa. Omia lemppareitani ovat levyn alkupään biisit. The Space Between saa mukavan keveän ja keväisen keijukaisfiiliksen, ja olenkin sitä tanssahdellut pitkin kyliä. Desert Flower on kauneinta mitä olen pitkään aikaan kuullut ja The Name of the Wind kuulostaa juurikin Tuulen nimeltä ♥ ♥
Odotan tuleviakin projekteja innolla tältä kokoonpanolta.


Wardrunan keikkaankin on enää muutama viikko! 

tiistai 20. maaliskuuta 2018

Unelmista

Ensinnä, vastailkaahan kielikyselyyn tuossa sivupalkissa -->
Please answer this poll on sidebar ^^ I'm just thinking if anyone's reading my English translations at all or should I just leave them.

Tuli erään kaverin kanssa puheeksi unelmat ja niiden toteutuminen. Rupesin miettimään omiani, koska en ole oikeastaan eritellyt niitä ikinä millään lailla.
Unelma, tavoite tai päämärä - onko niillä eroa? Unelma kuulostaa joltakin niin suurelta ja ikiaikaiselta ja "eteerisemmältä", kun tavoite tai päämäärä.

Itselläni ei juuri ole ollut mitään ns.pitkän tähtäimen unelmia siis tiedättekö sillä lailla, että haluan tulla isona joksikin tai kirjoittaa kirjan, etc etc. En osaa vastata kysymykseen "mikä on suurin unelmasi". Olen aika spontaani ja toteuttelen isoja ja pieniä juttuja melko lailla hetken mielijohteesta. Se on sekä hyvä että huono juttu - kynnys tehdä kaikkea hauskaa on matala ja kokemuksia kertyy, mutta olen esimerkiksi kova tuhlaajatyttö enkä osaa säästää. 

Hyvä esimerkki spontaanista rahankäytöstäni: leimaa leimaa leimaaaa!

Olen kuitenkin toteuttanut haaveeni puusepän ja ompelijan ammateista. Olen käynyt lähes kaikilla haluamillani keikoilla ja tavannut henkilökohtaisestikin monta suosikkiartistiani. Olen tavannut itselleni sopivan miehen jonka kanssa on hauskaa ja hyvä olla ♥ Olen myös matkustellut useassa maassa, vaikka suurin osa onkin vielä näkemättä. Kannel on hyppysissä ja soittelen silloin tällöin, samoin kun pianoa. 

Unelmiini eivät ole koskaan kuuluneet "avioliitto, kaksi lasta ja omakotitalo" -tyyppiset asetelmat (no tuo talo kelpaisi), lähinnä päinvastoin. Haaveeni ovat siis melko itsekkäitä - tosin eikös meillä kaikilla? Onko se väärin, jos ei ehkä halua samoja asioita, kun muut?

Tiedostan että esimerkiksi muiden auttaminen jollain tasolla toisi paljon merkityksellisyyden tunnetta elämään, mutta en ole vielä täysin löytänyt mitään itselleni tarpeeksi kuormittamatonta väylää siihen, paitsi eläinsuojelutyö ja satunnaiset lahjoitukset. Luotan siihen että jokin keino löytyy sitten jos sen aika on.

On muutamia outoja ja hassujakin haaveita, jotka tulevat silloin tällöin kummittelemaan. Ne liittyvät lähinnä harrastuneisuuteen ja matkailuun.

Kuorolaulanta / bändi
Hiukan vaikea löytää kuoroa, joka ei laulaisi jeesusvirsiä. En tiedä edes, mistä lähteä etsimään :D Ropeconissa esiintynyt peli -ja leffamusaa laulava kuoro oli esimerkiksi aika siisti. Laulukokeisiin meneminen stressaisi kyllä hiukan, mutta olisin kyllä valmis siihen.

Taustalaulaminen jossain bändissä olisi kanssa mahtavaa, tai folkbändissä rummun tai kanteleen soitto  ♥ Keulahahmoksi minusta ei olisi.


Maailman näkeminen
Matkailun saralla haaveita olisivat Uuden Seelannin matka sekä festarit, kuten CastlefestWave Gothic Treffen tai Meira Luna, jotka ovat täysin toteutettavissa ja jos hengissä pysyn, ne tulevatkin toteutumaan. Historialliset kohteet kiinnostavat myös, ja tämänkin osalta kohteita riittää.
Saksaa haluan nähdä ja kieltä oppia lisää.


Sirkus -tai valotaiteilu
En tiedä miten valotaiteilijaksi ylipäänsä päädytään, mutta tulen ja valojen kanssa julkisesti pelleily on jostain syystä suuri haaveeni ♥ Voisi pukeutua hienosti ja leikkiä tulella ;D Ehkä se liittyy siihen maagiseen kokemukseen, jonka itse koen tällaisissa esityksissä ja jonka haluaisin itse pystyä antamaan muille. Vaikka olen esitelmäkammoinen enkä pysty menemään esim.luokan eteen lainkaan, rakastan esiintyä muille esimerkiksi laulaen tai tanssien. Viimeksi Poets of the Fallin keikalla ollessani siellä oli kaksi valotaiteilijaa, ja tämä haave heräsi uudelleen henkiin ja kuolen kateudesta aina muutenkin, kun artisteilla on valotaiteilijoita keikoilla.


Kuinka sen saavuttaisin? Voisin ottaa sirkustunteja. Aktiivisesti harrastamani jooga auttaa fyysisen notkeuden saavuttamiseen. En vielä ole ihan vanha ja raihnainen, joten voisin etsiä ihmisiä ja koota vaikka jonkin ryhmän itse ja esiintyä esim. pienimuotoisemmin. Saas nähdä, tämä kun vaatii todella aktiivista harjoittelua.


Etätyö
 Hitto että haluaisin tehdä etätöitä tulevaisuudessa, jos ei kokoaikaisesti niin edes silloin tällöin. Loppuelämän 8-16 painanta jossain toimistossa on painajaismainen ajatus. Kyse ei ole siitä että olisin laiska, päinvastoin pidän itseäni hyvinkin ahkerana, vaan kuormitun helposti ihmisistä työelämässä ja koen pystyväni huomattavasti parempiin tuloksiin, kun saan tehdä töitä itsekseni.


Taistelutaidot
Kuulostaa ehkä oudolta, mutta haluaisin kohottaa ja ylläpitää kuntoani, henkisiä ominaisuuksiani ja myös tiedon siitä, että voisin tarvittaessa jossakin määrin puolustaa itseäni ja läheisiäni ja kulkea kaduilla pelotta. Jonkun lajin aloitankin heti kun pystyn. Aloitin jo viime vuonna Taekwondon, mutta se jäi kesken kyseisen kuntokeskuksen kadottua mytisesti. Nyt olen käynyt kuntonyrkkeilyssä, mutta kaipaan jotain kokonaisvaltaisempaa.

Jousiammuntaa ei ehkä lasketa taistelutaidoiksi, mutta se on haaveissa aloittaa aktiivisemmin ♥

Artist: Pierrick Martinez


Löytää rauha
No juu. Päässäni tapahtuu kaikkea ja yleensä vähän liikaa ja elämäni on tämän vuoksi lopulta aika rajallista. Olisi ihanaa, jos en menisi tolaltani ihan joka asiasta. 
Fyysinen rauha toivottavasti saavutetaan tulevalla asuinpaikalla! Sellaisella, jota voisi sisustella mielensä mukaan eikä kukaan tai mikään häiritsisi ♥


Minkälaisia haaveita sinulla on?


♦♦♦


What kind of dreams do you have?

I was chatting with one of my friends lately, and I realized i haven't really specified my dreams. Do they differ from aims and goals? I think they do, they're somehow something... bigger. 

I go for things for a moment's whim when I get some idea and I'm quite spontaneous, but I cannot save money and I fuss around a lot. Long-term dreams are therefore repeatedly left unattended.

I managed to collect few of my funny dreams here and noticed that they are mostly about the hobbies, skills, self-expression and travelling.

Singing in choir (that doesn't sing christian hymns) would be cool. I once saw one choir that sang game -and movie themed music and that was great, so I think I have some hope to find a proper choir some day. I love singing. Playing or background-singing in the band would also fulfill this dream.

Seeing the world, of course. I love discovering new places, even though I must have some "safety point" somewhere, like hotel room. I want to visit Wave gothic treffen, Meira Luna and Castlefest! ♥

Being lightning artist is maybe funniest but also biggest dream - for which I have not done anything yet haha. Maybe I'll have to take circus lessons. 

Working from home would be just for me, since I feel that I can achieve significantly better results when I'm working alone. 

Combat skills like Taekwondo would keep me in both physical and mental condition, and also give me the knowledge that I can defend myself and my loved ones if needed. I will start some combat course as soon as I can.  

Peace is my dream number 1 because my head and mind are the mess. Even the smallest incident makes me very upset. Finding own apartment would give physical peace, the space where no one disturbs ♥


lauantai 3. maaliskuuta 2018

Weird things (20+)

Enemmän ja vähemmän kummallisia faktoja minusta -postaus on ollut jonossa jo aikamiespäivät. Täältä siis pesee. Ehkä keksin näitä myöhemmin lisääkin, jos ei nyt tullut mieleen.


✦ Kuljen rappukäytävissä aina valot kiinni vaikka olisi miten pimeää. En kestä ajatusta, että joku kyylää minua ovisilmästä!

✦ ...Kyylään sen sijaan itse rappuun aina, kun sieltä kuuluu jotakin.

✦ Voisin elää pelkästään leivällä, ja monta päivää yleensä elänkin, ilman mitään "kunnon" ruokaa.

✦ En mene koskaan julkiseen liikennevälineeseen ilman kuulokkeita.

✦ Nukun myös korvatulpat päässä. En usko että se on ihan terveellistä, mutta unen päästä kiinni saaminen on toivotonta muutoin. Toisinaan nukun myös Peltorit päässä, varsinkin kissahoitolaisten kanssa ja Nummirockissa. Käytännöllistä? Ei.

✦ Enkä pysty syömään hiljaisuudessa, varsinkaan jos joku muu on syö samalla. Ruoka lätisee ja litisee ja suu napsaa, AAAAA! Ravintoloissa on onneksi tarpeeksi meteliä, mutta jotkut työpaikan taukotilat ovat yhtä helvettiä :DD
Tätä laajahkoa ääniongelmaisuutta kai kutsutaan misofoniaksi. 

✦ Kerälin tarroja pitkään, ja ostan niitä monesti edelleen, jos ne ovat söpöjä tai kauniita. Säilytän niitä sellaisenaan ja teen niistä kortteja sun muita koristeita, mutta tarravihkotkin ovat edelleen tallessa ja käytössä...!

✦ Kotonani pyörii kaikenmaailman rasioita, eri muotoisia, kokoisia ja värisiä, jotka eivät sovi keskenään yhteen tai vielä vähemmän sisustukseen, mutta jotka ovat liian hienoja pois heitettäviksi.

✦ Vihkot ovat myös hamstrauksen kohteitani. Löytyy tarot -ja riimuvihkoa, kirjevihkoja, tekstarivihkoja, päiväkirjaa, luonnos -ja inspiraatiovihkoja, muistikirjoja...

✦ Olen yrittänyt luopua kahvikermasta ainakin kymmenen kertaa, mutta en onnistu. Suorastaan masennun ilman sitä. Se olkoot pääpaheeni koko loppuelämän.

✦ Lämmitän monesti kahvia mikrossa jos pannu on jäähtynyt.... En osaa kaataa sitä pois koska sieluni ei kestä kaataa tuota mustaa kultaa poies :') Saatan tosin juoda myös kylmää kahvia. Anything goes. 

✦ Olen koukussa Boomerang-sovellukseen. En tiedä mikä siinä on niin hienoa. Näen jopa öisin unia, ettei Boomerang toimi oikealla hetkellä ja vallan raivostun.

✦ En missään nimessä voi kuunnella sellaisia bändejä, joilla on ihan totaalihölmö nimi. Kuten vaikka joku Heavy metal perse tai We butter our bread with butter. EI!!

✦ Pesen hampaani 2-4 kertaa päivässä, koska koen siihen jotain omituista tarvetta.

✦ Taru Sormusten Herrasta on niin raskaslukuinen kirja, että minulta kesti 2 vuotta lukea se. Luin välissä muita kirjoja ja sitten jatkoin taas pienissä erissä. Se ei ole edes lempikirjojeni top viitosessa, vaikka sen pohjimmainen ideologia sytyttääkin, arvostan Tolkienia ja hänen luomiansa maailmoja sekä kieliä, plus rakastan ko.elokuvia.

✦ Jotkut suomen kielen sanat ovat mielestäni jotenkin ärsyttäviä sellaisenaan enkä osaa perustella edes itselleni, miksi. Sellaisia ovat esim. aamiainen, kommellus, askare, arki ja seikkailu.

✦ En kuuntele radiota enkä katso TV:tä. En muista milloin olen viimeksi avannut töllön (muutoin kuin katsoakseni dvd:ta tai liittääkseni tietokonenäytön ruudun), mutta siitä on vuosikausia kun olen katsonut oma-aloitteisesti minkäänlaisia tv-ohjelmia. Ainut radiokanava mitä voisin kuunnella on City.

✦ Siivouspäivinäni päädyn usein johonkin omituiseen asuun kun yritän miettiä, mitä kaikkia rättejä säilytän ja mitä laitan pois.
Tässä viimeisin siivousrupeama....

✦ En osaa laskea vieläkään päässäni, ilman että käytän sormia apuna. Aina en tosin edes silloin.

✦ Saatan tehdä joulukortteja keskellä kesää.

✦ Katson joitakin youtubettajien höpinävideoita toistuvasti, jos heillä on sellainen tietynlainen rauhoittava puheääni. Ääniongelmaisuuden positiivisempi kääntöpuoli. Myös jotkut ASRM-videot toimivat.

Löysin taannoin Harry Potter -teemaisia white noise -videoita päivieni taustalle :D ♥

✦ Hävitän tai hajotan parhaimmillaan viidet-kuudet aurinkolasit vuodessa. Tällä hetkellä en omista yksiäkään ehjiä.

✦ Kannan päivittäin reppuani niin täynnä, että se ei mahdu kiinni ja sitten ohikulkijat huomauttelevat asiasta. Toivon ettei minulta varasteta mitään. Se myös painaa n.tonnin.

✦ Puhun kissoille sellaista omituista kieltä, jota kukaan ihminen ei kyllä tule koskaan kuulemaan. Tajusin eräänä päivänä, että se muistutaa paikoin sitä puhetyyliä jolla edesmennyt, karjalainen isoäitini puhui minulle (outoja sanoja jotka muistuttavat suomea, mutta eivät ole).

✦ Minulla soi säännöllisesti päässä Puolikuun Makeaa myrkkyä. En luoja paratkoon tiedä mistä se on tullut jäädäkseen, koska en edes pidä siitä. Lisäksi Kirkan Varrella virran, Ruoskan Käärmeenpesä ja Ricky Martinin Livin La vida Loca pyörivät yllätyspotpurissani säännöllisesti.


♣♣♣


More and less bizarre facts about me - the post has been in queue already for ages. So here it is. Maybe I'll make more later.

-In the staircases, I always turn the lights on, even if it's dark. I can not stand the idea that someone's staring at me through the peephole xD
-... Although I myself do so.
-I can eat just bread for days, and I usually do, without any "decent" food.
-I can't go to public transport without headphones. I just need to close the noice world around me. 
-I also sleep with earplugs on. I do not think it's very healthy, but getting to sleep is hopeless otherwise.
- Sometimes I also use those big, heavy headphones, especially when foster cats are here, and when sleeping in festuval tent. Practical? No.
- I can't even eat in silence! The noice of the food disturbs too much. This problem has some name I think, but I forgot it already. 
-I still collert cute stickers..! 
-I hoard small boxes. I think I have to make a separate post of them since it's too much of them...
-I also hoard notebooks. For tarot, runes, text messages, diaries, sketch, drawing...
-I've tried to get rid of coffee cream but haven't succeed. I get depressed without my coffee cream! It shall be my main vice for the rest of the life.
-I sometimes reheat my coffee in microwave... A bit gross I know but I have no heart to pour that black gold away :'p
-I still can't count without using my fingers. Usually not even then, though.
-I wash my teeth 2-3x a day. 
-I'm hooked with Boomerang app. It even comes in my dreams.
-I just simply cannot listen to bands with particularly stupid name. Like "We butter our bread with butter" or "Anal Thunder" etc etc. Just... NO xD
-I think Lord of the Rings book trilogy was the most heviest stuff I've ever read. It does not belong to my favourite books, even though I love the languages and worlds of Tolkien.
-I hate tv- and radio-advertisements. I have to turn the voices off from devices because I just can't listen to them. 
-When I clean my closet I usually end up wearing some unusual outfit while considering what to save and what to sell. I.E that random wedding dress x)
-I watch some youtube-videos regularly where someone's speaking voice is calming. I strongly suffer from misophonia and this is the other, better side of the coin :D ASRM also works. I found some Potter-themed "white noise"-videos one day and I love them^^
-I break or lose 3-5 sunglasses per year on the average. Currently I don't own a single pair of unbroken sunglasses.  

lauantai 24. helmikuuta 2018

You cannot lose something you are


Leppoisan illan ja parin suuntaa antavan punaviinilasin jälkeisenä aamuna otimme pitkästä aikaa Jennin kanssa kameran kouraan, ja painelimme meren jäälle vilttien ja termospullon kera. Aurinko paistoi, kosteus loi merelle aavemaisen sumuverhon ja tarjosi täydelliset puitteet visioillemme ♥

Huomasin todella kaivanneeni tällaisia kuvailutuokioita kaverin kanssa - valloitetaan jokin uusi mesta, tarkastellaan sen uhat ja mahdollisuudet ja ruvetaan hommiin. Molemminpuolinen ymmärrys, hauskanpito ja oma muokkausvalta kuviin on muodostunut aika oleelliseksi mukavuustekijäksi tässä harrasteessa :) On kiva kuvata ihmisen kanssa, jolta ei tarvitse pelätä arvostelua ulkomuodostasi ja juonteistasi.



TFCD-ryhmään liittyminen oli melko iso henkilökohtainen vikatikki ja poistuinkin sieltä jo - paska reissu mutta tulipa tehtyä x) Ja saihan sitä kautta sentään erinäisiä hienoja kuvia ja vielä hienompia muistoja, ja eräistä kuvaajista jonkin asteisia kavereitakin ♥

Olen lopulta liian nirso kenenkään toisen visioille ja lopputuloksille. Jokin tavallinen puskassa pönötys saa riitää mikäli kyse ei ole ompeluksen tms. asun kuvaamisesta. En lopulta kaipaa lainkaan mitään "perinteisiä" kuvia itsestäni, eikä ulkomuotoni sellaiseen sovellukaan, vaan haluan vangita jonkinlaista teemaa, draamaa ja erityisesti tunnelmaa. 



On aika ikävä aistia varsinkin lähipiiristä, mikäli asenteet tällaista kuvailuharrastetta kohtaan ovat nihkeitä ja sitä pidetään jonkinlaisena pröystäilynä, koska sekä kuvaaminen että kameran edessä oleminen on voimaannuttanut ainakin itseäni kaikenmoisista ikävistä, itsetuntoa rapisuttavista kokemuksista. Se on antanut rohkeutta ilmaista ja toteuttaa itseään, käyttää luovuuttaan ja opetella kasapäin uusia juttuja ♥
Kyllä, on kiva myös saada positiivista palautetta tästä, kuten mistä tahansa muustakin toiminnasta, johon laittaa itsensä täysillä likoon ;)

Lisäksi tähän kuluu melko tuhottomasti aikaa sekä myös opeteltua taitoa - esimerkiksi editointi ei ole aina ihan sieltä helpoimmasta päästä (vaikka en mikään mestari olekaan), ja kaiken siihen liittyvän opettelu on ollut yllättävän terapeuttista ja antaa lopulta onnistumisen kokemuksia ^^ Puhumattakaan kameran käytöstä ja säädöistä kun sekunnin välein pilvistyy ja paistaa, on liian pimeää tai liian valoisaa,  täytyy kyykkiä ties missä vaarallisissa romahduspisteissä olevissa murjuissa oman tai toverin kuvan eteen... etc etc. 

Ulkoilu ja erilaisiin paikkoihin tutustuminen avartavat tietysti myös ja niistä saa mieleenpainuvia kokemuksia; olemme Jennin ja parin muun kuvaajan kanssa päässeet mitä upeimpiin maisemiin ja rakennuksiin, joista osaa ei pian (tai enää) ole edes olemassa ♥


RIP veturi ja autiotalo 


Nälkä kasvaa myös syödessä ja tässä haluaa jatkuvasti kehittyä - en ole vielä saanut aikaiseksi kuvaa, johon olisin 100% tyytyväinen! Tähän vaikuttaa tietysti moni asia ideasta, olosuhteista ja kameran säädöistä muokkaukseen saakka, joten veikkaan että sellaista ei ehkä koskaan tulekaan. Mutta onhan se haave nyt jahtaamisen arvoinen :p 

En siis keksi, miksi tämä olisi sen turhamaisempaa toimintaa kun mikä tahansa muu itseilmaisun muoto.

Näyttävyys ja teatraalisuus saa omissa kuvissani olla paikoin hiukan överiäkin. Huomasin meneväni tuossa aiemmin hiukan sekaisin kun huomauteltiin että kannattaa mieluummin tehdä sitä, tätä ja tuota ja hillitymmin.... Eiiiii!

Raakakuvien muokkaus on uusin innostukseni aihe, koska se antaa huomattavasti monipuolisemmat mahikset jälkikäsittelyyn, kuin valmiiksi pakattu tiedosto.

Much to learn I still have to become a Jedi.

Muuta kivaa harrastustoimintaa viime päiviltä:

♦ Opettelin polttokolvin käyttöä. Kivaa! Ajantaju menee mukavasti, kun kärventää puuta ja pääsee samalla kätevästi yhteyteen oman elementtinsä kanssa.


♦ Pimputan pianoa ja kannelta. Jälkimmäisellä en vaan keksi että mitä kokonaisia biisejä sitä soittelisi, joten se on semmoista satunnaista näpyttelyä... Joka tosin on mukavan aivoja nollaavaa toimintaa sekin.
Hankintalistalle pärähti Myrkurin keikan jälkeen myös noitarumpu!
Haluaisin säveltää ja sanoittaa omaa musiikkia, ihan vaikka vain itselleni. Juuri sanoin kavereille etten halua poistua tästä maailmasta, ennenkuin olen tehnyt vähintään yhden kokonaisen kappaleen - soitin sitä sitten jollekin eli en :D

♦ Ulkoilua ja lisää ulkoilua, puuh saan kohta raittiin ilman myrkytyksen. Kävin Aallottaren seurana Kymen syövereissä ja vierailtiin mm. Pakanavuorella, jossa on säilyneenä ehtoja kalliomaalauksia ♥ Paikan tunnelma oli vierailun väärti. Suunnitelmissa on toteuttaa yhdessä lisää vastaavia reissuja.

Jennin kanssa käytiin tänään tarpomassa Sipoonkorven haastavassa maastossa ja aktiivisuusranneke pärisi ranteessani innoissaan siitä, että kerrankin tuo lahnake kävelee enemmän kuin kolme askelta. Kylmää mutta hauskaa oli :)

Pakanavuorelta

♦ Väännän alkuperäistä kaavaa mukailevan keskiaikamekon KÄSIN. Nyt kun aloitti, niin ehkä kesän markkinoilla olen iskussa ja täysissä pukeissa.
Siitä tulee tuollainen Merida-unelma ♥ Kuvassa vasta keskikappaleet.
Tänä vuonna on tarkoitus ommella pari muutakin juttua, mutta kuten ehkä ymmärrätte tämä kokonaisen puvun käsin näprääminen haukkaa aika ison siivun ajastani :')

____________________________________________

After a fun night (and a couple glasses of red wine) we took the camera out first time for ages, and wandered on the icy shore with blankets, props and tea. The sun was shining,, humidity created a ghostly mist curtain on the sea and provided the perfect frame for our visions ♥

I've really missed this kind of photoshoot session with a friend - Capturing some new places, looking at their threats and opportunities and starting to work. Mutual understanding and possibility to edit my own pics has became essential convenience in this hobby :)

This is, at the end, one of the most important ways for me to express myself. 
It's pity that some people see this photoshoot hobby just as some posing and attention whoring... When in reality it develops your creativity and self-esteem, camera and editing skills, gets you in wonderful places (some of them don't even exist anymore)... and so on and so on. I've also met new people and got new friends♥

Lately I've also...
-Played with my soldering iron, it's so cool
-Played piano and Kantele, also dreamed of a shaman drum
-Spent time in nature ♥ 
-Sewing my medieval dress by hand. It's a looong project but oh well.