Villapaita!

Minä, joka en edes erityisemmin välitä neulomisesta ja jonka ei koskaan pitänyt tehdä mitään villasukkia haastavampaa, valmistin kokonaisen islantilaisvillapaidan. Kohta ehkä helvetti jäätyy ja yksisarviset palaavat maan päälle!

Keskiaikaprojekteista kipinänsä saanut rakastumiseni villaan materiaalina sekä se, että kaverit hieroivat vuoden mittaan upeita itse tehtyjä villapaitoja naamaani, aiheuttivat kuitenkin orastavan neuloosin, ja kas kummaa islantilaisvillat saapuivat postipakettina ennenkuin ehdin kissaa sanoa.

Neulemallin löysin Raverlysta, ja se on nimeltään Dreyma. Lankana käytin Istexin Léttlopia, joista tuurilla sattui olemaan näitä haluamiani sävyjä tarjolla - nuo langathan varsinkin nyt körönä-aikaan ovat kiven alla, kun joka toinen suomalainen haluaa issikan.

Halusin puserosta vähän istuvamman, kun mitä monesti näkee, koska en halua pitää täällä alla mitään takkia tms, vaan korkeintaan jotain ohuempaa pitkähihaista. Lisäksi tein puserostani pidemmän, kun ohjeessa. Lankaa tähän mun versiooni meni muistaakseni jotain 13 kerää (50g).

Neuloessa ehti hyvin esim. kahlaamaan koko Disney+ sisällön läpi...

Aloitin työn vissiinkin yhteensä kuusi (6) kertaa alusta, koska mulla ei ollut mitään kokemusta mittojen tulkinnasta ja soveltamisesta tai siitä, miten neule muotoutuu ja käyttäytyy päällä. Muutamalla ensimmäisellä kerralla siitä tuli puolijoukkueteltta, mutta lopulta sain ährättyä tästä oikean kokoisen ja pituisen, en tiedolla enkä taidolla enkä varsinkaan lehmän hermoilla, vaan pelkällä itsepäisyydellä ja sisulla.

Kannatti se kuitenkin tehdä! Olen aivan rakastunut tähän päällä - niin lämmin, mutta silti hengittävä ♥ Käy loistavasti mun tulevan vuoden retkeilypaidaksi.

Sen verran koukkuun jäin, että mulla saattaapi olla langat jo toiseenkin puseroon... Toisessa lempivärissäni. Mutta sen neulon varmaan vasta tulevana syksynä. Haaveina on näiden lisäksi neuloa vielä musta perusvillapaita, ehkä merinovillasta ♥

Onko neuloosi iskenyt sinuun?

MMXXII

 Hei ja hyvää uutta vuotta! Tai ainakin parempaa.

Meinasin ensin, että mulla ei ole vuodesta 2021 mitään sanottavaa, mutta räpellän nyt pienen koosteen kasaan :D Always look at the bright side of life... ♬

Vuodenvaihde vietettiin Levillä. Tunnelma ja puitteet olivat kohdillaan, vaikka harva muu asia oli :'D

2021 parhaat

• Sain (ainakin toistaiseksi) mieluisan työpaikan ja vakinaistuin sinne, joten talous lienee turvattu taas hetkeksi. Etätyö on auttanut jaksamaan, ja työmatkojen pois jääminen on vapauttanut energiaa harrasteille ja kavereille - siinä missä heitä nyt ehtii ja pääsee näkemään näinä aikoina.

                     Tuorein hoidokkimme, 18-vuotias Mörri, jolle on myös riittänyt paljon aikaa ♥

• Lapin vaellusreissu ja saaristofillarointi kesällä. Molemmat haluaisin tehdä uudelleen ja teenkin toivottavasti kesällä tai syksyllä.

• Pääsin keikoille! ♥ Ehdoton parannus vuoteen 2020 verrattuna.

Dark River festival (Finntroll, Vorna, Kalmah jne.)
Waltari 
Corvus Corax @ Hämeen keskiaikamarkkinat
Korpiklaani 
Semmarit 
Fear of Domination 
The Lord of the Rings and the Hobbit 
John Smith Frozen festival (Rotting Christ, Ensiferum, Amorphis jne).
Raskasta Joulua 

Huomaan, että iän karttuessa prioriteetit elämässä muuttuvat, ja mielenrauhasta on täytynyt pitää kynsin ja hampain kiinni, jotta jaksan elämää ja arkea mitenkään päin. Sanotaan nyt, että se on vaatinut paljon uhrauksia ja vaatii varmasti jatkossakin. 

Soudan kuitenkin ihan hyvillä mielin vuoteen 2022 - paljon positiivisia ja inspiroivia asioita sekä luovaa toimintaa on näillä näkymin tiedossa, korona -ja muusta sirkuksesta huolimatta.

Käynnistin mittavan historiaprojektin ja tuhlasin kaikki rahani villaan - tiedossa on sekä keskiaika -että viikinkikokonaisuudet kesän ja syksyn riennoille. Nyt kun tekee kaiken kerralla kuntoon, ei tarvitse huolehtia varustuksesta vuosikausiin! Toivottavasti. Raportoin täällä blogissakin sitten, kun saan asioita valmiiksi.

Muita toiveita tulevalle vuodelle on se, että saa viettää aikaa ulkona ja vaellella ympäriinsä mahdollisimman paljon. Päivitin retkeilyvaruste-arsenaalini siihen kuntoon, että voin tehdä pidempääkin vaellusta tarvittaessa ♥ Haluan opetella mahdollisimman hyvät eräjormiinan taidot itselleni :D 

Mies myös hemmotteli hommaamalla mulle paremman pyörän (toisin sanoen järjesti itselleen parempaa pyöräilyseuraa, kun ei tolla mun vanhalla raivomankelilla pääse mihinkään), joten sen kanssa pääsee sotkemaan pidempääkin matkaa ♥

Lisäksi haluaisin vähentää ruutu -ja puhelinaikaa. Mielessä on pyörinyt esimerkiksi Instagramin poisto kokonaan, mutta toistaiseksi minua siellä pitävät ihmiset, joiden kanssa ei muualla tule juteltua sekä harrastusten puitteissa verkostoituminen. Sopivia kanavia itseilmaisuun luovan toiminnan merkeissä on kovin vähän. 

Blogin kohtalo on vielä auki - haluaisin jotenkin aloittaa puhtaalta pöydältä, mutta rajatulla yleisöllä, mutta en kuitenkaan sitten liian rajatulla... Katsotaan, mihin tämän kanssa päädytään vai päädytäänkö mihinkään.