tiistai 25. heinäkuuta 2017

Tuska

Nummesta oli lähes toivuttu ja univelat lähes kuitattu - mutta vain lähes. Viikko ei todellakaan riittänyt palautumiseen, kun en ole enää mikään 18-kesäinen duracellpupu :D


Kieltäydyn kuitenkin sammaloitumasta, joten arse ylös ja nokka kohti Suvilahtea. Tuskassa oli osin sama musiikkitarjonta kuin Nummessakin, mutta tiedossa oli sentään muutama kiva, uusi lisä.

(Toim.huom, miulla ei ole postauksessa juurikaan bändikuveja, kun pokkarikameraa ei tällä hetkellä ole, ja kännylaatu on kamalaa.)

No mutta, joka vuosi on oltava jokin asuteema vähintään parina päivänä - tänä vuonna aloitimme yksisarvisilla ^^
Mietin ensin myös värillistä tai valkoista vaihtoehtoa, mutta musta vei voiton, violeteilla yksityiskohdilla. Jenni oli ihanan valkopastellinen, ja Noorakin laittoi innoissaan sarven päähän :D 



Screenshot Iltalehdestä. Enkeleitä olimme 4 vuotta sitten, mutta eihän meitä taas kunnolla kuunneltu.. ;)


Perjantain bändeistä odotetuimmat olivat toki Wintersun...

sekä Devin Townsend. Hassu setä :D Proge tyylilajina ei kuulu suuriin suosikkeihini, mutta Devinin musiikeissa on toimivia elementtejä.

Muita katsottuja olivat Brother FiretribeInsomnium, hiukan Mayhemia sekä Sabaton. Jälkimmäinen valitettavasti kerää yleisöön sellaisia hieman... stereotyyppisiä, kaljuja suomijellona kaulassa killuvia ördääjiä, joista saimme nauttia tälläkin kertaa :p Phyi.

Lähdettiin sitten illan päätteeksi ja pelastukseksi katsomaan Vornaa, koska heillä oli keikka jatkoklubilla Virginissä ♥ i was a happy unicorn.

Loppukevennyksenä vielä pätkä hurjaa yksisarvisten taistoa!!


♣♣♣

Lauantaina saatiin nukkua, uijui - ensimmäinen hyvin nukuttu yö viikkoon ^^ Aamupäivästä ei ollut mitään kiintoisaa nähtävää, joten venytimme alueelle menoa, joimme litrakaupalla kahvia ja laitoimme naamaa kuntoon.

Lauantain lookki vaati hieman pidemmän laittautumissession, mutta se kannatti :D
Ideana meillä oli näissä asuissa... Jaa-a. Corpset yhdistettynä kaikkeen epäolennaiseen. Näitä oli pirun hauska rakennella ja mahtavaa, kun koko jengi jaksoi panostaa! ♥

Susanna, Jenni, minä, Noora

Auto on lastatu pandakarhuilla \m/


Mulla oli Yolo-kaulakoru ja Jennillä Swag!
Otto-nallekin pääsi kyytiin.





Kerittiin paikalle todistamaan Timo Rautiaista. Toivoin kuulevani Elegian, ja sen sain!

Tuskalle plussaa alueen laajentamisesta ja ruokakojujen siirtämistä omaksi alueekseen. Tarjonta oli monipuolista, kaikille löytyi kaikkea vegaaneista sekasyöjiin ja juomiakin oli eri laatuja. Kittasin inkiväärilimua minkä kerkisin <3

Tästä päivän odotetuimpaan Fear of Dominationiin. Oli tykki! Vakinaistivat myös yllättäen lavalla naisvahvistuksensa Saran - nappivalinta ^^ Kerrassaan tyrmäävä mimmi ja ääni o_O



Amorphiksen jälkeen illan pääesiintyjään HIMiin. En oikein odottanut mitään, mutta en toisaalta myöskään saanut erikoisempia kicksejä :p Se oli lähinnä minulle, kuten ehkä monelle muullekin, sellainen kevyt aikamatka 90-luvun lopusta tähän päivään tämän love metal-hittikimaran tahtiin.

Käytiin vielä lopuksi yksillä oluthuone Kaislassa, jossa sain erittäin hyvän, tumman alkoholittoman olusen.


Maskien kanssa normaalibaarissa oleminen herätti "hiukan" hilpeyttä ja uteliaisuutta. Tultiin kysymään, että mitä se sellainen musiikki on jota tämän näköiset ihmiset kuuntelevat (nolasin varmaan kaikki maskipäät maailmassa, kun heittelin pokkana pöytään jotain Wintersunia ja Sonata Arcticaa :"D Tosin ihmiset eivät onneksi tuntuneet tietävän edes niitä), ja että oliko se Mayhem nyt kova (ei muuten mitään käryä, totesin vain että show oli komea, mitä nyt siitä ehdin vilkaisemaan).

Päivän aikana syntyi myös kokonainen alter-ego, Fobo. Sanokaa *öristen* hei!
Nimeä mieheni käytti jo Nummessa (olen kuulemma Food Hobo eli Fobo), mutta nyt hahmo sai myös lopulliset kuorensa nimen ympärille.
Fobo on uhkapelejä harrastava metallisti. Fobo on huono häviäjä ja ampuu ennenkuin kysyy (yleensä sentään vain kuvaannollisesti). Hänen synkeää sieluaan lämmittävät kuitenkin esim.kissat. Ja olut, jopa tämä alkoholiton. Ja ruoka, jota Fobo ei koskaan heitä hukkaan, vaan poimii ilomielin esimerkiksi nuotioon tipahtaneet makkarat sekä syö jämät muiden lautasilta. Foboa tulette näkemään erityisesti festivaalien yhteydessä.


♣♣♣

Sunnuntaina mieheni raahasi väsyneet emakot heti kättelyssä Battle Beastiin :') Sen mentyä ohitse istuskeltiin ruoka-alueen nurmikolla. Ilma oli kuin morsian.



Apocalyptica oli komeaa katseltavaa ja kuunneltavaa. Metallican biiseistä en innostu, mutta kuulostivat nekin huomattavasti räyheämmiltä, kun sellot paukkuivat ja tukat pyörivät vimmatusti :'D Ounastelin että kohta jonkun letti jää sellonkielten väliin, mutta säästyimme tältä näyltä.

Viimeisenä jonoteltiin Sonata Arcticaa, jolla oli melko tylsä setti musiikillisesti, mutta piristäähän tuo silti aina. Mastodon katsottiin lopuksi etäämmältä Nooran hilluessa eturivissä.

Siinä olivatkin sitten tämän vuoden vestivaalit. Olen köyhä mutta onnellinen!

torstai 13. heinäkuuta 2017

Nummirock

Jo perinteeksi muodostunut Nummi on onnellisesti takanapäin - luojan kiitos x)
Nyt saa jo nauraa, mutta monessa kohtaa ei hirveästi naurattanut, kun osasi olla melko sateen ja häröilyntäyteinen viisipäiväinen.

Keskiviikkona aloitimme matkan varaslähdöllä kolmen hengen saattueessa minä, Milla ja Ville. Pieneen Mazdaan mahdutettiin kolme henkeä telttoineen, tavaroineen sekä ruokineen. Tauoilla ulostautuminen oli riemukasta, kun koko tavara-tetris oli tulla kylkiäisenä pihalle.


Jengiä oli perille saavuttuamme jo reilusti paikalla, mutta saatiin suht rauhallinen ja metsänläheinen sijainti teltoillemme. Kello oli saapumisaikaan jo sen verran että mentiin teltat kasattuamme, naapureihin tutustuttuamme ja hetken seurusteltuamme kohtuuajoissa nukkumaan.

Torstai
Heräiltyämme paineltiin autolla Kauhajoelle hakemaan sapuskaa, puita ja grillitarvikkeita. Perustettiin nuotio, joka oli ehkä paras idea koko Nummessa (vaikka vaatteet haisevat edelleen savulle, tuon 4pv nuotiolla lojumisen jälkeen).

Ensimmäinen Nummibändi tuli elintarvikereissun jälkeen korkattua, se oli tällä kertaa Psychework. En tiennyt että siinä laulaa Antony Parviainen, eli yllätys oli positiivinen, vaikkei musiikki varsinaisesti itseäni säväyttänytkään.

Vielä positiivisempi yllätys oli Vorna ♥ Olen kuunnellut lähinnä yksittäisiä biisejä, mutta tämä keikka oli kokonaisuutena jotenkin todella vaikuttava.

Käytiin välillä pusikossa fiilistelemässä. Festarialueelle ei saanut viedä juomasarvia -_-

Illemmalla köörimme sai vahvistusta Nooran sekä mieheni voimin, jotka urheasti painelivat paikalle suoraan töistä.

Illan päätti Ensiferum, jota pääsin todistamaan ensimmäistä kertaa. Lai lai hei!


Perjantai

Aurinko paistoi, ja aloiteltiin jo heräiltyämme grillaukset. Leireissä vallitsi hilpeä tunnelma.

Bändeistä käytiin aamupäivästä katsomassa Battle Beast, ja se jäi päivän ainoaksi. En ole mikään varsinainen fani, mutta Mikko tykkää kovasti. Ihan viihdyttävää pomppumusaa :p


Ihmisillä oli kivoja lookkeja ♥
 

Sitten alettiin leirissä koko loppupäivän kattavat grillibileet, ja oli kovin hauskaa ♥


Inkkaripäähine pääsi kuin pääsikin päiväksi päähän, kun ei satanut.



Marjut kavereineen kävi moikkaamassa, sekä lukuisia muita hauskoja seikkailijoita. Päädyin myös jollekin hämärälle videolle ratsastamaan keppihevosella.


Varmaan parasta koko Nummessa oli, että mieheni onnistui kiltteineen istumaan juuri paistettujen ribsien päälle, kun ne oli laskettu tuolille.



...mutta no, jossain vaiheessa lasten mehuhetki päättyi ikävämmin ja tapahtui asioita, joiden johdosta päätin, että en enää koske alkoholiin koko loppuvuoteen - ja senkin jälkeen vähennän radikaalisti. Alko ei muutoinkaan ole koskaan korostanut parhaita piirteitäni, mutta tällä kertaa meni todella yli, ja nyt on viimeistään aika laittaa piste tälle pelleilylle. Jännä, että sitä tarvitsee aina jonkin katastrofin, ennen kuin osaa ottaa itseään niskasta kiinni. Olen tyytyväinen tähän päätökseen.
Ehkä jopa teen "Marjutit", ja otan jatkossa häppää vain Nummessa!


Lauantai

Bändipäivä! Monta bändiä putkeen. Tätäkin olisi tietysti kannattanut miettiä, ennenkuin kiskoi edellisiltana mysteerijuomia...

Herättyäni potkin Mikon hereille ja juostiin suoraan rannassa olevaan sekasaunaan, koska olo oli kaikin puolin ällö ja kolea. Se teki yllättävän hyvää, ja talviturkkikin tuli heitettyä. Ei edes haitannut istua random karvaisten miesten kanssa lauteilla.

Musiikin puolesta aamunavauksen teki Eläkeläiset. Ennen keikkaa makasin vesimuki kädessä aidan vieressä (joku pentele vielä tuli ottamaan tästä kuvia), mutta humpan alettua oli mentävä vähäisillä voimanrippeillä tanssimaan puoli yleisöä kattavaa Letkajenkkaa :D Aijai, se oli hauskaa!

Vedettiin kahvit ja kojuruuat tässä välissä. Ruokapuolesta kyllä iso miinus Nummelle. Viimeksi alueella oli paljon laadukasta tarjontaa, ja nyt taso oli kovin matala. En yleensä valita ruuasta, mutta nyt on pakko.
Plussaa sen sijaan alueelle tuoduista vesivessoista, ne pelastivat paljon ^^

Koko päivän vallitsi kaatosade, plus sen verran viileää, että alueella oli hengattava villapaidassa tai jopa toppatakissa. Jonka päällä oli sadetakki. Onneksi haltiavyö sopii melkein kaikkeen x)

Korpiklaanineitsyys meni myös tänään. Sää hiukan latisti tanssitunnelmaa sekä soundit olivat päin hemmettiä, mutta olihan se katsomisen arvoinen! 

Epican keikka eturivistä oli koko viikonlopun kivoimpia juttuja. Bändiläiset ilmeisesti tykkäsivät peikonkorvistani kun muo moikkailtiin ja osoiteltiin lavalta, ja jopa upea Simone teki minulle korvienheilutuksen ja sydämen ♥__♥  Fangirrrrl.

Pieni telttatauko, jonka jälkeen vuorossa oli Rhapsody. Jeejee unicorn dragon epic tilulilu metallia x) Show oli kyllä katsomisen arvoinen, ja yleisö tuntui suorastaan jumaloivan upeaäänistä Fabiota :D

Wintersun, yksi niistä bändeistä, jotka saivat yhden keikan avulla minut koukkuun vuonna 2014. Tämäkin show meni uunituoreen musiikin tuoman eargasmin vallassa. Jari on nero, olkoot miten hullu vain :D

Illan ja festarin päätti Insomnium - vain minä ja Noora jäimme sinnittelemään loppuun asti, ja katsoimme lähes koko keikan kaatosateessa (jonkun hiipparin pyöriessä Nooran ympärillä), kunnes sain henkiset itkupotkuraivarit ja pyysin, että mennään pois :') Takkini oli jo kastunut sadetakin alla niin, että vilu alkoi tunkeutua luihin ja ytimiin.

Ville onneksi rakensi vielä nuotion, jossa hetken lämmiteltyäni painelin auton takakonttiin nukkumaan, koska ajatus teltasta oli litimäräksi kastuttuani jo liikaa :D


Sunnuntai
Heräsin autosta naama turvonneena ja univelkaa reilusti keränneenä. Teimme vikan nuotion jossa söimme jämäruuat pois ja tiskasimme.

Tarinahan ei suinkaan loppunut niin onnellisesti, että pakattiin tavarat ja ajettiin suoraan kotio, ehei. Ensiksi huomattiin että Mazdasta oli akku loppu, ja metsästettiin käynnistyskaapeleita kissain ja koirain kanssa.


Sitten kun Mazda matkustajineen oli lähetetty kotiin ja me loput päästiin vihdoin matkaan mieheni autolla, niin tadaa - rengas puhkesi keskellä ei mitään. Ei vararengasta. Sunnuntai. Auto täynnä tavaraa. Ei puhettakaan hinauksesta ja julkisilla kotiutumisesta.
Saatiin lopulta kiinni henkilö jolla oli toimittaa meille rengas, mutta koska hän oli itse vasta ajamassa pohjoisesta etelään päin, odotimme tien poskessa 4,5 tuntia.
Happeakaan ei hirveästi uskaltanut haukata, kun auton ulkopuolella luikerteli kyykäärme :''D Onneksi oli mobiililaitteita viihdykkeenä.

Kotona olin pari tuntia, ennen kuin piti lähteä töihin...

Maanantai, klo 06.30, ja itse Kuolema kalpeana hiljaa.

Toivottavasti tulevat Nummet antavat hiukan enemmän kuin ottavat :') Tästä ei ainakaan kauheasti alaspäin voi mennä, ensi vuonna tulee varmaan lunta.

perjantai 7. heinäkuuta 2017

Rododendron

...ehkä maailman hauskin sana!




Haagan Alppiruusupuistosta eli rodopuistosta tuli tänä vuonna jokin mediahitti. Myönnän, että siellä ei itsekään ole tullut käytyä ennen tätä hypeä, kun en edes tiennyt koko paikasta. Helsinki täynnä nähtävää, ja olen aivan kuutamolla - perus.

Siellä oli kilometrikaupalla kukkei, ja kapeita kujia köysineen! ♥ Väriloisto oli kyllä henkeäsalpaava, sekä kaikki ne tuoksut. Kuvatkin kertovat vain puolet totuudesta.

 


Paikka oli ihana, mutta kärsii samasta efektistä, kun Roihikan Kirsikkapuisto keväisin; liikaa ihmismassaa -_- Hiukan häiritsi tätä haurasta runotyttökokemusta :'p Välillä piti painella syvälle puskaan rauhoittumaan. Menimme epäonneksemme paikalle juuri prime timena iltapäivästä, mutta suosittelen vierailulle aikaista aamua tai myöhäistä iltaa - sitten ensi vuonna, kun kaikki taas kukkii ^^

Onneksi meidän takapihallakin on pari suurta rodopuskaa, joita voi ihailla vailla ristinsielua.









Palaudun parhaillani (edelleen) Nummirockista sekä Tuskasta. Molemmista jytkypostaus luvassa. Joku Nummiruttokin iski sopivasti, PND:n lisäksi, ja aivastelen parhaillaan aivojani pellolle. 

Rankat pari viikkoa plakkarissa kaikin puolin, ja nautin nyt suunnattomasti siitä näystä, kun koko kalenteri ammottaa lähes tyhjyyttään viikonloppujen osalta sekä heinä -että elokuussa ♥ 
Suitsukkeet palamaan, Summoning soimaan ja ompelukone pärisemään näin ensi alkuun.