sunnuntai 15. joulukuuta 2019

Kadonneen juhlan metsästys


Joulu tuntuu joka vuosi aina vähän vähemmän merkitykselliseltä.

Joulupimputukset raikaavat jo marraskuussa (oma Whamageddonhan meni reisille jo heti 2.12.) Perinteet muuttavat muotoaan. Joulujuhlat poistuvat kirkoista ja vanhemmat riitelevät foorumeilla aiheesta suuntaan ja toiseen - kenelle joulu kuuluu vai kuuluuko kenellekään.

Nykyihmisellähän on käytännössä joka päivä juhla, sanoisi varmasti ihminen sadan saati sitä useamman vuoden takaa. Ei toki kaikilla, mutta suurin osa saa päivittäin ravitsevaa ruokaa, lämmintä päälle ja välillä jotain ylimääräistäkin, mikä oikeastaan jo itsessään tekee pyhät lähes tarpeettomiksi. Vähäosaisemmille juhlapyhä voi olla tänä päivänä kirous vähäisempien resurssien takia, kun taas historiassa juhlistettiin (kärjistetysti) sitä, että ylipäänsä ollaan hengissä.


Eräs aiheen kommentoija argumentoi, että ilman jonkinnäköisiä uskomuksia joulua ei oikeastaan ole - jää vain tarkoitukseton materia. Olen osin samaa mieltä. 
Vaikka pakanaksi itseni edelleen luokittelenkin, Yulen toivottelu tuntuu jo yhtä tyhjänpäiväiseltä, kun kristusmessunkin.

Olen muistaakseni toivotellut ympärilleni jotakin hyvää keskitalven juhlaa. Se termi on kaikista lähimpänä sitä luonnollista ja orgaanista, pysähtynyttä fiilistä, mitä itse tavoittelen tähän vuodenaikaan luontoa mukaillen - ja joka kuitenkin tuppaa musertumaan ympärillä pörräävän tyhjäpäisyyden ja kulutushysterian alle.
Ehkä nykyinen, edelleen minimalisoituva elämäntyylini aiheuttaa tämänkin ahdistuksen.

Jotain juhlan tuntua ilmassa aina on, mutta en oikein saa siitä kiinni. Se jokin ilmenee aina silloin tällöin pieninä välähdyksinä ja ohikiitävinä tuntemuksina. 



Miksei sitä toisaalta voisi vain valaista kotiaan pimeänä vuodenaikana, ilman että sillä on minkään näköistä uskonnollista merkitystä? Juhlistaa sitä, että pian päivät pitenevät. Pitää lomaa, nauttia lumesta jos sitä on, ja vaihtaa kivoja lahjoja tärkeiden ihmisten kanssa tai jättää vaihtamatta, jos se ahdistaa? (itse rakastan lahjojen keksimistä ja tekemistä, enkä tarvitse mitään tilalle). Myönnettäköön, että pidän myös useimmista jouluruuista.
Vaikka yhdessäolo tuo tunnelmaa, voi oman joulunsa mielestäni räätälöidä ihan millaiseksi haluaa.

Itselleni on tänä vuonna sitä ohikiitävää keskitalven juhlamieltä tuonut:

♥ Rojuvapaa, siisti koti
♥ Neulominen
♥ Kauppakeskuksista pois pysyminen
♥ Omat (myös mustan huumorin sävytteiset) joulusoittolistat
♥ Valokuvaus
♥ Kävelylenkit metsässä
♥ Luonnolliset elementit ja koristeet
♥ Ihmisten ja eläinten jeesiminen pienillä teoilla
♥ Tontut - fiilistelen tosin tonttuja melkeinpä ympäri vuoden


Mukavaa keskitalven juhlaa siis sinulle - perinteillä tai ilman :)