sunnuntai 5. joulukuuta 2021

Taikahattu

Heippa,

Fiilis on paranemaan päin ja luovuus palailee taas pätkittäin! Loppuvuotta kohden ajattelin esitellä blogissa muutamat valmistuneet käden työt.

Pitemmittä puheitta, tässä on ensimmäinen. Jotkut ehkä muistavat tämän tekemäni huopaisen noitahatun parin vuoden takaa, mutta se sai hiljattain hiukan lisäkoristusta.


Motivaattorina tälle metsäistä henkeä uhkuvalle "Radagast"-lätsälle toimi Leenan tuparit, jossa oli synkkä taikametsä-teema. Lisäksi askartelulaarista tuli vuosia vastaan vuosia sitten ostettu feikkisammal-pussi, ja siitä se ajatus sitten lähti.

Koristeet tulivat aika tajunnanvirtana, minkä johdosta tämä oli oikein mielekäs "katsotaan mitä tapahtuu" -projekti. Kaiken hörhelön olen kiinnittänyt hattuun kuumaliimalla. Sammal on aika varisevaa, joten suihkutin vielä kaiken päälle sprayliimaa parvekkeen puolella.



Sienistä halusin mahdollisimman kevvyet jotta lierin muoto ei kärsisi, ja päädyin tekemään ne foam claysta eli helmimassasta. Tämä aines ei paina siis käytännössä mitään, sitä oli miellyttävä muotoilla ja lopputulos kuivuu kätevästi pöydällä ilman mitään lisätoimenpiteitä. Voisin kuvitella tekeväni tuosta esimerkiksi jotkut irtosarvet tms.

Käyttämäni massa oli valkoista, ja maalasin niihin kärpässienen värit ja kuviot akryylimaalilla.

Ainut kuva juhlapaikalta, hups :D 

(Tähän kuvaan miksattu omaa meikkiä ja Instan filtteriä. Isoin sieni vähän lässähti :')

Ja hei katsokaa, minkälaisen kuvan Eni meni taiteilemaan ylempänä olevan kuvan pohjalta! ;___; Tämä on ehkä siisteintä, mitä olen ikinä nähnyt!♥ Kiitos vielä Eni, pääsitpä yllättämään :D

Käykäähän kurkkimassa neidon Instagram-taidesivua :)


tiistai 2. marraskuuta 2021

Spooktober

Lokakuu ei varsinaisesti kuulunut lempikuukausiini tänä vuonna. Tuntui että useammallakin läheisellä se oli yhtä surkeiden sattumusten sarjaa, ja niin myös itselläni; sairastelua, sosiaalista (yli)kuormitusta ja kaiken maailman väärinkäsityksiä yksi toisensa perään :D Toivottavasti loppuvuosi olisi vähän rennompi.

Keräsin tähän postaukseen kuitenkin ne muutamat mieltä ylentävät helmet lokakuulta!











Lintsi on ehdottomasti omia lempipaikkojani. Mulla ei ole yhtäkään huonoa muistoa sieltä. Varsinkin iltahämärässä valojen, varjojen, äänien ja tuoksujen keskellä tunnen olevani kotona ♥ 

Avokki innostui lähtemään kanssani Valokarnevaaleille. Oli varmaan parhaat Valokarnevaalit sitten mun ensimmäisen kertani 2012! Käytiin siellä torstai-iltana, jotenka siellä mahtui kerrankin kulkemaan varsinkin, kun lippuja oli joka päivälle myynnissä vaan rajoitettu määrä. 
Esiintyjiinkin oli jälleen panostettu, ja nurkissa hyppelehti ties mitä harlekiineja, kulkueita ja valoötököitä ♥

Sekä kierreranskikset että hattara ovat allekirjoittaneen must have-Lintsimätöt, ja ne käytiin toki nauttimassa. Ostettiin myös yhdet laiteliput, jotka käytettiin Vuoristorataan :D ♥ Mikään laite ei koskaan tule menemään Vuoristoradan yli. Mies olisi halunnut käyttää ne siihen uuteen Taigaan, mutta totesin että a) olen edelleen nössö ja b) tihkusade naamaan 106km tuntivauhdilla ei liene järin miellyttävä kokemus. 



Kaiken kaaoksen keskellä kerkisin kaivertaa myös kurpitsan. Lähdin melko yllätyksettömälle ja perinteiselle linjalle, ehkä joskus jaksan kaivertaa jotain hiukan tasokkaampaa.

Leivoin sisuksista myös mausteisen kurpitsapiirakan, ja siitä tuli oikein hyvää.


Kuukauden kohokohtiin kuului myös "Secret Pumpkin" -Halloweenlahjarinki, johon osallistuin :) Ideana siis Secret Santa -tyylinen rinki, jossa hatusta vedetään lahjan saajan nimi ja vastaanottaja ei etukäteen tiedä, keneltä saa ja mitä. Tämä toteutettiin meidän bloggaaja-chattiryhmän kesken ja siihen osallistuivat lisäkseni TiiaVee, Dekadentti Irvikissa, Eni ja Maru. Lahjan keksiminen oli yllättävän kivaa!

Sain itse ylemmässä kuvassa olevat lahjat, kiitos niistä Marulle :) Mukista on juotu monet iltateet ja suklaat menivätkin jo parempiin kitoihin.

♥ Mukavaa Marraskuuta ♥

lauantai 23. lokakuuta 2021

Halloween tag

Sehän on kohta lokakuun viimeinen viikko!


Joko teillä on Halloween-valmistelut täydessä vauhdissa, vai tapahtuuko tänä vuonna mitään? 
Itse kaivertelin juuri kurpitsan ja tarkoitus on leipoa kurpitsapiirakka, kun näen huomenna kavereita ♥

Huomasin tällaisen kauhuteemaisen kysymyspumaskan Tiian blogissa, ja mielivaltaiseti poimin sieltä itselleni inspiroivimmat kysymykset.


Mihin/kehen et haluaisi törmätä pimeässä metsässä tai autiotalossa?
Varmaan ihan mikä tahansa aiheuttaisi halvauksen, oli se sitten orava, paras ystävä tai örvelö :D

Karmivin asia, joka sinulle on tapahtunut ollessasi yksin?
No joskus vuosia sitten yksin asuessani olin yöllä hereillä, ja yks kaks olin ihan varma, että vieressäni yskäisi joku vanha nainen. Meinasin juosta ulos ovesta ja lähteä ajamaan vanhemmille, mutta tyydyin sitten kuitenkin vain valvomaan koko loppuyön valot päällä...

 Mulle tulee myös välillä unihalvauksia, ja karmivin niistä oli se, kun olin näkevinäni joukon pussipäisiä lapsia veitsien kanssa sänkyni ympärillä voimatta liikauttaa evääkään.

Lemppari kauhuteemainen kappale?
Hmm... Rob Zombien Dragula tai Alice Cooperin Feed my Frankenstein. Kuuntelen loppujen lopuksi niin paljon vaihtelevan kauhuteemaista raskaampaa musiikkia tai industrialia jne, että tästä tulee romaani jos tarkemmin alan pohtimaan.

Oletko koskaan pelannut Ouija-laudalla?
En ole, oon vähän kukkahattutäti tässä asiassa; en osallistuisi sen käyttämiseen edes viihdemielessä enkä suosita ketään muutakaan osallistumaan. Välttämättähän mitään erikoista ei tapahdu ja pelkkä lauta ei itsessään tietenkään aiheuta mitään, mutta... no, yritän selittää oman näkemykseni lyhyesti; on olemassa "korkeamman tason" energioita ja sitten niitä matalamman tason vastaavia. Ouija-laudalla saat "parhaimmassa" tapauksessa yhteyden jälkimmäisiin, ja useammallakin tuttavallani on kokemusta niin sanotusta tarrahengestä, jonka Ouija-laudalla peeloilun seurauksena voi saada riesakseen ja monet alkavat näkemään ja kokemaan ihan ihme juttuja, kun mieli on sitten virittynyt tietylle taajuudelle. Olivat ne sitten mielikuvituksen tuotetta tai eivät, niin mielestäni not worth trying.

Itse lauta on kyllä hieno, mulla on esim. Ouija-hiirimatto :D


Lemppari kauhuhirviö tai -pahis?
Sweeney Todd on kauhean herttainen laulava pahis!
Jack Skellington on myös aina yhtä ihana ♥

Jos saisit haasteen yöpyä kummittelevassa talossa, tekisitkö niin?
Riippuu, saisinko sen seurauksena jonkin palkinnon! Ihan vain huvin tai kokemuksen vuoksi en altistaisi seitinohutta mielenterveyttäni.

Oletko taikauskoinen?
Jossain määrin kyllä. Tulee mm. suvussa, mut on aivopesty! Tosin rakastan esimerkiksi mustia kissoja ja lukua 13.

Mikä urbaanilegenda on mielestäsi pelottavin?
Lasketaanko urbaanilegendaksi... mutta seurasin pari vuotta sitten tuon yhden twiittaajan "Dear David" -lapsiriivaajahenki-kokemuksia ja se oli kyllä karmivaa seurattavaa :D Tuosta linkistä voi ne kaikki katsoa koosteena omalla vastuulla, en tiedä miksi itse katsoin ne taas...

Uskotko rinnakkaistodellisuuksiin tai -maailmoihin?
Vaikea kysymys, että uskonko vai enkö. On kiehtova ajatus, että kaikki on yhteydessä kaikkeen ja tämä ns. nykytodellisuus ei ole ainoa mahdollinen.


Oletko koskaan tehnyt taikajuomia?
En, voisin kyllä perustaa vaikka taikajuomabaarin! Jokaiselle jotakin.

Pelästytkö helposti?
Kyllä, mua ei saa säikytellä tai suutun ihan tosissani :D Esim. avomies on tämän kantapään kautta oppinut.

Uskotko demoneihin tai paholaiseen?
"Hell is empty and all the devils are here". Uskon ainoastaan ihmislähtöiseen pahuuteen.

Jos voisit pukeutua vain yhteen Halloween-asuun lopun elämäsi ajan, mihin pukeutuisit?
Jokin klovni/harkeliinihahmo se olisi ehdottomasti, ne ovat lähellä sydäntä.


Menisitkö mielummin Halloween-bileisiin vai trick or treat-kierrokselle?
Bileisiin! Vieraiden ihmisten ovilla kiertely ei olisi ihan oma juttu.

Suosikki-kauhukirjasi?
No tuo vanha kunnon Noidan käsikirja tulee luettua joka syksy, siinä on kattavasti karmivia kansantarinoita ja legendoja eri puolilta maailmaa :) Kaunokirjallisuuden puolelta nämä perinteisemmät Edgar Allan Poen novellit ja H.P Lovecraft ovat mukavan synkkää ja romanttista kauhua.



 Jos joutuisit johonkin kauhuelokuvaan, mikä elokuva se olisi?
Voisin päätyä johonkin Sleepy Hollow -tyylisiin maisemiin tutkimaan karmaisevia, yliluonnollisia rikoksia! Mun tuurilla olisin silti varmaan joku ekana kuoleva blondi Screamissa...

Minkä ikäisenä näit ensimmäisen kauhuelokuvasi?
Näin Kaunan muistaakseni 15-vuotiaana, meni yöunet!

Katsoessasi kauhuelokuvaa, oletko sinä se henkilö, joka huutaa elokuvan hahmoille, se henkilö joka peittää silmänsä koko ajan vai se henkilö joka nukahtaa kesken kaiken?
Peitän silmäni, tehkööt omat ratkaisunsa ilman mun neuvojani :D

Mikä oli ensimmäinen Halloween-asusi?
Ensimmäinen dokumentoitu Halloween-asuni on jonkin asteinen vampyyri. Tässä olen ehkä 12v (minä vasemmalla).


Mikä aiot olla Halloweenina tänä vuonna?
Kaverilla on sopivasti synkkä taikametsä -tuparit, niin aion olla sellainen synkkä Radagast -tyylinen metsän asukki! Hattu on tekeillä ja näytän sen myöhemmin :)

keskiviikko 15. syyskuuta 2021

Dark Academia




Törmäsin otsikon termiin tässä Ylen jutussa. (On muuten visuaalisesti tosi hienosti toteutettu julkaisu!)
Kyseessä on ilmeisesti jonkin asteinen valloillaan oleva trendi-ilmiö, joka enemmän tai vähemmän löyhästi yhdistää kotona opiskelun ja tummempisävyisen estetiikan. 

Vaikka en kyseistä elämäntyyliä koekaan sellaisenaan tunnustavani, niin innostuin pääni sisällä tuosta jutusta ja maailmasta. Itsensä kehittäminen ja sivistäminen synkähköissä tunnelmissa - mikäs sen inspiroivampaa! :D

(Postaukseni kursivoidut, purppurat lainaukset ovat kyseisestä Ylen jutusta.)


"Dark Academialla on kaksi puolta, joista toinen liityy tieteeseen, totuuteen ja intohimoiseen opiskeluun. Nimen loppuosa, academia, liittyy nimenomaan tähän.
Toinen puoli on puhtaasti tyylisuuntaus, joka voi näkyä harrastajan pukeutumisessa tai sisustuksessa. Värimaailma on usein tumma, mistä nimen alkuosa, dark, tulee."

Varsinaiseen kouluttautumiseen itselläni ei enää riitä mielenkiinto (siitäkin syystä, että näitä paperitutkintoja on "hiukan" kertynyt ja nyt saa kyllä jo riittää), mutta yritän silti olla jäämättä kokonaan lepäämään laakereilleni leipätyön ohella. Vaikka kiinnostuksen kohteita löytyisi paljon, niin on pakko yrittää keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan ja miettiä, minkälaiset asiat tuovat juuri omaan elämään sitä laadukkainta ja merkityksellisintä sisältöä.

Tänä loppuunpalamisten kulta-aikana näiden "haluan kehittää itseäni loputtomiin" -juttujen kanssa on toki oltava hiukan varovainen, kun tämänkaltaisten ajatusten kanssa kahlaa helposti sinne haitallisen perfektionismin puolelle. Kaikkea ei voi eikä tarvitse jaksaa, eikä ehtiä.

"Dark Academiasta on voinut tulla myös romanttisuutta ja vanhaa aikaa nostalgioiva ideaali nyky-yhteiskunnan nopeatahtisuudessa ja kiireessä. Harvalla on enää aikaa vain istua ja lukea, kävellä ja ihastella taloja tai taidetta. Ehkä tämä on myös vastareaktio kiireiselle, pinnalliselle maailmalle, jossa ei ole aikaa pysähtyä, Roslund pohtii."

Tällä hetkellä haluaisin ylipäänsä kehittää kielitaitoa, erityisesti saksan kielen taito tarvitsisi palauttaa perustasolle. Olen ottanut esim. saksankielisiä blogeja lukuun, ja harkinnassa on jonkinlainen sovellus myös.
Piirustusinnon henkiin herättely on myös ollut nyt tapetilla. Joskus jaksoin piirtää jopa päivittäin, nyt ehkä pari kertaa vuodessa. Laitoin itseni kirjaston lainausjonoon pariin piirustuskirjaan, jos vaikka heräisi jonkinmoinen kipinä.

"Dark Academia on koronavuoden ilmiö. Somen käyttö lisääntyi huomattavasti, kun ihmiset sulkeutuivat omiin koteihinsa. Juttelin monien kanssa somessa sinä aikana, ja kauniiden kuvien katseleminen ja unelmointi on auttanut monia motivoitumaan opiskelujen pariin, Roslund kertoo. Opikelijat alkoivat haaveilla opiskelusta visuaalisin keinoin, kun tavallinen kouluympäristö katosi ympäriltä."

Ihan oikeiden kirjojen lukeminen on myös tullut taas hyväksi tavaksi tänä vuonna, ja siitä olen todella iloinen. Toivon, että ihmiset ja varsinkin lapset ja nuoret lukisivat vielä kirjoja, eivätkä kaikki istuisi ruudun äärellä 24/7.
Kokeilin tuossa erästä äänikirjapalvelua joidenkin viikkojen ajan, mutta en tykännyt siitä sitten yhtään. Tiedän kyllä, että monet saavat noista paljonkin irti, mutta ei ollut minun juttuni.

Työpöydästäni on tarkoitus sisustaa pikkuhiljaa sellainen observatorion/laboratorion/synkän maagikon tyylinen kokonaisuus ♥ En ehkä osannut selittää kovin hyvin, mutta ymmärtänette mitä teemaa haen.

Muistakaa aina, että harrastaakseen tai opiskellakseen mielekkäitä asioita ei tarvitse olla mikään yli-ihminen - itse en todellakaan ole esim. mikään välkky :p Riittää, että nauttii siitä mitä tekee ♥

JOS teillä olisi aivan rajattomasti aikaa ja resursseja, niin mitä kaikkea tekisitte?

Itse ottaisin kaikkia outoja kursseja ja harrastaisin varmaan aivan kaikkea mahdollista keramiikasta matonkudontaan :'D

maanantai 6. syyskuuta 2021

Kesää

Heii,

Jos sitä tälläkin kanavalla välillä kävisi osoittamassa elonmerkkejä.

Kuka muu on ihan pähkinöinä syksystä?! ♥ Tunnen jotain aivan erityistä lämpöä sisälläni tähän vuodenaikaan (varsinkin nyt, kun itse asunnossa ei enää ole +28° sisällä), ja sielu löytää loputonta estetiikkaa ja inspiraatiota sienimetsästä, pimeistä illoista, musiikista ja tunnelmakuvista, joita olen selaillut niska rullalla.

Jotenkin ihanaa olla 30+, tuntuu että musta tulee koko ajan tylsempi mutta onnellisempi :''D

Kesä on mennyt melko sekavissa tunnelmissa ja apokalyptinen sirkus pyörii vailla kelvollista tirehtööriä, mutta onneksi sitä on pysynyt jotenkin elämän syrjässä kiinni ja onnistunut taas kerryttämään mielekkäitäkin kokemuksia.



Kesän kohokohtia olivat yksittäisten metsäretkien lisäksi tunnelmallinen saaristokierros puoliskon kanssa, sekä ensimmäinen kunnon vaellukseni Hetta-Pallaksella ystäväin kera ♥ ♥ Jälkimmäisen retken olosuhteet ovat melko äärimmäiset (saman vartin sisällä saattoi saada aurinkoa, raekuuron, puhurin ja kaatosateen) ja matkaa tuli taitettua jalan lähemmäs 50km kuorma selässä, mutta olipahan aivan järjettömän upea kokemus:) Matkan varrella tapasi mielenkiintoisia ihmisiä ja eläimiä, ja karut erämaa -ja tunturimaisemat olivat lievästi sanottuna hengästyttävät!



Yövyttyä tuli sekä teltoissa että kodassa. Autiotupiin pääsi onneksi lämmittelemään.




Lapin luonnossa rämpimisessä (ja oikeastaan nyt missä tahansa luonnossa liikkumisessa) on aina oma eettinen painolastinsa; miten retkeillä kestävästi varsinkin, kun kotimaan matkailun suosio on sattuneista syistä kasvussa. Itsestään selvää on omalle porukalle se, että jälkiä pyritään jättämään mahdollisimman vähän, mutta jotenkin jokaista tällaista kokemusta hiukan varjostaa se tieto, että osaltaan kuitenkin kuluttaa sekä luontoa että luonnonvaroja, vaikka tällaisia reissuja tekeekin harvakseltaan. 

Näin vanhimmiten sitä on vaihtanut materian kokemusten haalimiseen, mikä ehkä on kuitenkin parempi vaihtoehto. Näiden juttujen kanssa saa aina hiukan tasapainoilla ja tietyt asiat on tärkeää tiedostaa.



Sallin itselleni otettujen rokotusten jne. puitteissa myös livemusiikkia ja kävin päiväseltään Dark River -festivaaleilla ♥ Oli hiukan epätodellinen olo ekaa kertaa kahteen vuoteen lavan edessä pönttäessä, kun suosikkibändit vihdoin mylvivät sulosointujaan ämyreistä! En ihan kyyneleittä selvinnyt, mutta se nyt oli odotettavissa.

Ikisuosikki Waltariakin kävin Tavastialla vilkaisemassa ennen uusia rajoituksia, siellä ainakin oli kovat turvajärjestelyt kun jokaisella oli oma karsina parin metrin välein x) Onneksi nyt rajoituksiin tulee lievennyksiä, niin ehkä kulttuuriala pääsisi tästä pikkuhiljaa elpymään. Fingers crossed.


Duuniprojektit ovat edenneet sen verran verkkaisesti, että niiden ohessa on ollut rutkasti aikaa käden töille. Niistä tosin taidan pian tehdä oman postauksensa!

Kirpsakoita syyspäiviä kaikille 

keskiviikko 12. toukokuuta 2021

Ikäkriisi?

Hei,

Sain kirjoituspuuskan omien taannoisten syntymäpäivieni sekä lukuisten (ikä)toverieni juttujen innoittamana. En oikeastaan erota mahdollista omaa ikäkriisiäni kaikista muista kriiseistäni, mutta yritän lähestyä aihetta universaalimmasta näkökulmasta :p

Käsitän ikäkriisin ilmiöksi, jossa ihminen ylipäänsä kyseenalaistaa elämäntilannettaan sen hetkiseen ikäänsä peilaten. Ikäkriisi ei tunnu olevan vain jokin keski-ikäisten juttu, vaan muistan, että siitä pauhattiin jo parikymppisinä. 

Ikäkriisi voi liittyä esimerkiksi perhetilanteeseen, lapsiin tai lapsettomuuteen, terveyteen, parisuhteeseen, ulkonäköön, statukseen, taloudelliseen tilanteeseen, tulevaisuuden näkymiin jne. 


Sallin itseni tilata pari synttärilahjaa. Tämä Korpinkynsi-kylpytakki oli yksi niistä ♥ Se oli saatava, varsinkin, kun en omista mitään muita Ravenclaw-juttuja.

Kriisin aiheena voivat olla myös menneisyys, ja elämässä tehdyt sekä tekemättä jääneet asiat. Nämä voivat alkaa kaihertamaan mieltä, kun aikaa kuluu ja ikää kertyy. Saavuttamatta jääneet asiat ja unelmat voivat aiheuttaa surua tai katkeruutta.

Ihminen voi tuntea itsensä riittämättömäksi, kun vastuuta kaikesta mahdollisesta onkin yhtäkkiä enemmän, kuin mitä ehtisi tai jaksaisi kantaa.

Sitten ne elämän suuret saavutukset. Kuka määrittelee, oletko saavuttanut elämässäsi tarpeeksi? Onko se ympäristö, vai sinä itse? Pitääkö elämässä olla jokin The Ultimate Saavutus, joka kuuluu olla plakkarissa tiettyyn ikään mennessä? Joillekin saavutus merkitsee perheen perustamista, yhdelle korkeaa asemaa uralla, toiselle taitojen tai harrastusten tuomaa menestystä tai tunnustusta ja jollekin sitä, että ylipäänsä suoriutuu arjesta jotenkuten.

Jos nyt asettaisin itseni sille kuuluisalle kuolinvuoteelle miettimään, mitä olen elämässä saavuttanut, niin enpäs tiedä, mistä kulmasta asiaa lähestyisin. Olen tyytyväinen sekä talous -että parisuhdetilanteeseeni, mutta en näe niitä saavutuksina, vaan lähinnä onnekkaina sattumina. Vaivalla hankitun työpaikan näen vain lyhyen aikavälin saavutuksena. 

Ovatko hyvät ystävyyssuhteet saavutus? Tavallaan kyllä, kun sehän kertoo siitä, että en ole aivan täysi persläpi. Terapian ja siitä seuranneet elämänhallintataidot ja kehittyminen ihmisenä voidaan laskea kyllä saavutukseksi, josta olen ylpeä. Panokseni löytöeläintoimintaan on ollut myös ehdottomasti saavutus, vaikka en surukseni voikaan pelastaa kaikkia maailman ötököitä. Jokainen tilanne, jossa pakotan itseni ja pääni mukavuusalueeni ulkopuolelle, on saavutus - ja niitä riittää.

Entä epäonnistumiseni? Ihan yhtä hankala määritellä. Erinäiset ihmissuhteet ovat epäonnistuneet surkeasti, mutta en tiedä ketään, jolle niin ei olisi käynyt joten lasken sen vain normaaliin ihmisyyteen kuuluvaksi.
Lapsia ei ole, mutta se on ainakin toistaiseksi tietoinen valinta, enkä koe menettäneeni mitään. Ehkä olen yhteiskunnan silmissä näin ollen epäonnistunut, mutta se on ok.  

Monet mieltävät jopa nuoruutensa jollain tasolla hukatuksi. Myönnän, että kuulun itse tähän menneisyydessä säännöllisesti rypevien kategoriaan, vaikka se on täysin järjetöntä ottaen huomioon, että olen (joko kaikkien tapahtumien ansiosta tai niistä huolimatta) tässä ja nyt, ja kaikki on hyvin. Jos olisinkin välttänyt yhdenlaiset virheet, olisi tilalle tullut jotain muuta, mahdollisesti vielä pahempaa. Häpeä tai katuminen ovat asioita, jotka eivät vie elämässä eteenpäin, ja niistä on syytä pyrkiä pois ja antaa itsellensä virheet anteeksi ♥

Ikäkriisin ei tarvitse tarkoittaa avioeroa ja moottoripyörää (heh) vaan se voi tuoda tullessaan myös hyvinkin positiivisia, pään sisäisiä muutoksia, ja sysäyksen kehittää itseään. Mielestäni ihmisen on hyvä tietyin väliajoin pysähtyä kuuntelemaan itseään ja tunnustelemaan valintojaan ja rohkaistua rikkomaan kaavaa, mikäli sen näkee ja ennen kaikkea tuntee tarpeelliseksi. 

Yhteenvetona sanoisin, että mikäli kokee elävänsä omien arvojensa mukaista elämää, ei ikä- tai muillekaan kriiseille liene pohjaa :)

Mielestäni kaikkien maailman ihmisten olisi täysin mahdotonta jättää maailmaan jotain elämää suurempaa jälkeä itsestään tai muodostua legendaksi. Henkilökohtaisesti saan nykyisin enemmän kicksejä sellaisesta low-key -meiningistä ja pienistä, itselleni merkityksellisistä ja taianomaisista jutuista, joita muiden ei tarvitsekaan ymmärtää.

Onnittelut, jos sait tuosta rönsyilevästä sepustuksesta jotakin tolkkua.

Onko ikäkriisi sinulle tuttu ilmiö vai täyttä huuhaata? :D