Dark Academia

Törmäsin otsikon termiin tässä Ylen jutussa. (On muuten visuaalisesti tosi hienosti toteutettu julkaisu!)
Kyseessä on ilmeisesti jonkin asteinen valloillaan oleva trendi-ilmiö, joka enemmän tai vähemmän löyhästi yhdistää kotona opiskelun ja tummempisävyisen estetiikan. 

Vaikka en kyseistä elämäntyyliä koekaan sellaisenaan tunnustavani, niin innostuin pääni sisällä tuosta jutusta ja maailmasta. Itsensä kehittäminen ja sivistäminen synkähköissä tunnelmissa - mikäs sen inspiroivampaa! :D

(Postaukseni kursivoidut, purppurat lainaukset ovat kyseisestä Ylen jutusta.)

"Dark Academialla on kaksi puolta, joista toinen liityy tieteeseen, totuuteen ja intohimoiseen opiskeluun. Nimen loppuosa, academia, liittyy nimenomaan tähän.

Toinen puoli on puhtaasti tyylisuuntaus, joka voi näkyä harrastajan pukeutumisessa tai sisustuksessa. Värimaailma on usein tumma, mistä nimen alkuosa, dark, tulee."

Varsinaiseen kouluttautumiseen itselläni ei enää riitä mielenkiinto (siitäkin syystä, että näitä paperitutkintoja on "hiukan" kertynyt ja nyt saa kyllä jo riittää), mutta yritän silti olla jäämättä kokonaan lepäämään laakereilleni leipätyön ohella. Vaikka kiinnostuksen kohteita löytyisi paljon, niin on pakko yrittää keskittyä vain yhteen asiaan kerrallaan ja miettiä, minkälaiset asiat tuovat juuri omaan elämään sitä laadukkainta ja merkityksellisintä sisältöä.

Tänä loppuunpalamisten kulta-aikana näiden "haluan kehittää itseäni loputtomiin" -juttujen kanssa on toki oltava hiukan varovainen, kun tämänkaltaisten ajatusten kanssa kahlaa helposti sinne haitallisen perfektionismin puolelle. Kaikkea ei voi eikä tarvitse jaksaa, eikä ehtiä.

"Dark Academiasta on voinut tulla myös romanttisuutta ja vanhaa aikaa nostalgioiva ideaali nyky-yhteiskunnan nopeatahtisuudessa ja kiireessä. Harvalla on enää aikaa vain istua ja lukea, kävellä ja ihastella taloja tai taidetta. Ehkä tämä on myös vastareaktio kiireiselle, pinnalliselle maailmalle, jossa ei ole aikaa pysähtyä, Roslund pohtii."

Tällä hetkellä haluaisin ylipäänsä kehittää kielitaitoa, erityisesti saksan kielen taito tarvitsisi palauttaa perustasolle. Olen ottanut esim. saksankielisiä blogeja lukuun, ja harkinnassa on jonkinlainen sovellus myös.
Piirustusinnon henkiin herättely on myös ollut nyt tapetilla. Joskus jaksoin piirtää jopa päivittäin, nyt ehkä pari kertaa vuodessa. Laitoin itseni kirjaston lainausjonoon pariin piirustuskirjaan, jos vaikka heräisi jonkinmoinen kipinä.

"Dark Academia on koronavuoden ilmiö. Somen käyttö lisääntyi huomattavasti, kun ihmiset sulkeutuivat omiin koteihinsa. Juttelin monien kanssa somessa sinä aikana, ja kauniiden kuvien katseleminen ja unelmointi on auttanut monia motivoitumaan opiskelujen pariin, Roslund kertoo. Opikelijat alkoivat haaveilla opiskelusta visuaalisin keinoin, kun tavallinen kouluympäristö katosi ympäriltä."

Ihan oikeiden kirjojen lukeminen on myös tullut taas hyväksi tavaksi tänä vuonna, ja siitä olen todella iloinen. Toivon, että ihmiset ja varsinkin lapset ja nuoret lukisivat vielä kirjoja, eivätkä kaikki istuisi ruudun äärellä 24/7.
Kokeilin tuossa erästä äänikirjapalvelua joidenkin viikkojen ajan, mutta en tykännyt siitä sitten yhtään. Tiedän kyllä, että monet saavat noista paljonkin irti, mutta ei ollut minun juttuni.

Työpöydästäni on tarkoitus sisustaa pikkuhiljaa sellainen observatorion/laboratorion/synkän maagikon tyylinen kokonaisuus ♥ En ehkä osannut selittää kovin hyvin, mutta ymmärtänette mitä teemaa haen.

Muistakaa aina, että harrastaakseen tai opiskellakseen mielekkäitä asioita ei tarvitse olla mikään yli-ihminen - itse en todellakaan ole esim. mikään välkky :p Riittää, että nauttii siitä mitä tekee ♥

JOS teillä olisi aivan rajattomasti aikaa ja resursseja, niin mitä kaikkea tekisitte?

Itse ottaisin kaikkia outoja kursseja ja harrastaisin varmaan aivan kaikkea mahdollista keramiikasta matonkudontaan :'D

Kesää

Heii,

Jos sitä tälläkin kanavalla välillä kävisi osoittamassa elonmerkkejä.

Kuka muu on ihan pähkinöinä syksystä?! ♥ Tunnen jotain aivan erityistä lämpöä sisälläni tähän vuodenaikaan (varsinkin nyt, kun itse asunnossa ei enää ole +28° sisällä), ja sielu löytää loputonta estetiikkaa ja inspiraatiota sienimetsästä, pimeistä illoista, musiikista ja tunnelmakuvista, joita olen selaillut niska rullalla.

Jotenkin ihanaa olla 30+, tuntuu että musta tulee koko ajan tylsempi mutta onnellisempi :''D

Kesä on mennyt melko sekavissa tunnelmissa ja apokalyptinen sirkus pyörii vailla kelvollista tirehtööriä, mutta onneksi sitä on pysynyt jotenkin elämän syrjässä kiinni ja onnistunut taas kerryttämään mielekkäitäkin kokemuksia.

Kesän kohokohtia olivat yksittäisten metsäretkien lisäksi tunnelmallinen saaristokierros puoliskon kanssa, sekä ensimmäinen kunnon vaellukseni Hetta-Pallaksella ystäväin kera ♥ ♥ Jälkimmäisen retken olosuhteet ovat melko äärimmäiset (saman vartin sisällä saattoi saada aurinkoa, raekuuron, puhurin ja kaatosateen) ja matkaa tuli taitettua jalan lähemmäs 50km kuorma selässä, mutta olipahan aivan järjettömän upea kokemus:) Matkan varrella tapasi mielenkiintoisia ihmisiä ja eläimiä, ja karut erämaa -ja tunturimaisemat olivat lievästi sanottuna hengästyttävät!

Yövyttyä tuli sekä teltoissa että kodassa. Autiotupiin pääsi onneksi lämmittelemään.

Lapin luonnossa rämpimisessä (ja oikeastaan nyt missä tahansa luonnossa liikkumisessa) on aina oma eettinen painolastinsa; miten retkeillä kestävästi varsinkin, kun kotimaan matkailun suosio on sattuneista syistä kasvussa. Itsestään selvää on omalle porukalle se, että jälkiä pyritään jättämään mahdollisimman vähän, mutta jotenkin jokaista tällaista kokemusta hiukan varjostaa se tieto, että osaltaan kuitenkin kuluttaa sekä luontoa että luonnonvaroja, vaikka tällaisia reissuja tekeekin harvakseltaan. 

Näin vanhimmiten sitä on vaihtanut materian kokemusten haalimiseen, mikä ehkä on kuitenkin parempi vaihtoehto. Näiden juttujen kanssa saa aina hiukan tasapainoilla ja tietyt asiat on tärkeää tiedostaa.

Sallin itselleni otettujen rokotusten jne. puitteissa myös livemusiikkia ja kävin päiväseltään Dark River -festivaaleilla ♥ Oli hiukan epätodellinen olo ekaa kertaa kahteen vuoteen lavan edessä pönttäessä, kun suosikkibändit vihdoin mylvivät sulosointujaan ämyreistä! En ihan kyyneleittä selvinnyt, mutta se nyt oli odotettavissa.

Ikisuosikki Waltariakin kävin Tavastialla vilkaisemassa ennen uusia rajoituksia, siellä ainakin oli kovat turvajärjestelyt kun jokaisella oli oma karsina parin metrin välein x) Onneksi nyt rajoituksiin tulee lievennyksiä, niin ehkä kulttuuriala pääsisi tästä pikkuhiljaa elpymään. Fingers crossed.

Duuniprojektit ovat edenneet sen verran verkkaisesti, että niiden ohessa on ollut rutkasti aikaa käden töille. Niistä tosin taidan pian tehdä oman postauksensa!

Kirpsakoita syyspäiviä kaikille ☪