Puhdistus

Koulu on syksyn osalta taputeltu. Nyt enää oppari kasaan ja paperit kouraan. En suoraan sanottuna ymmärrä miten olen enää elossa tämän 16 viikon painamisen jälkeen, mutta olenpa kuitenkin.

Olen vähäisellä vapaa-ajallani kantanut valehtelematta ainakin puolet materiaalisesta omaisuudestani kierrätykseen. Nyt ei puhuta parista Ikea-kassista, vaan oikeasti isoista määristä :D

Olen alkanut nyt urakalla miettimään unelmiani ja päämääriäni elämässä, ja mikään niistä ei tarvitse tavaraa ympärilleen. Kaikki kyseiset tavoitteet ja haaveet liittyvät itsensä kehittämiseen ei-materialistisella tasolla.

Toinen syy (joka kytkeytyy myös edellä mainittuihin asioihin) on, että ylimääräinen roju oikeasti häiritsee keskittymistä kotona, ja arvokasta aikaa menee lähinnä siivoamiseen sekä tavaroiden järjestelyyn, kun sen voisi aivan hyvin käyttää päästäkseen lähemmäksi näitä haaveitaan.

Eihän siitä mihinkään pääse, että rakastan edelleen kaikkea kaunista ympärilläni, eikä minusta tule mitään suuremman luokan minimalistia. On vain mahtava tunne, kun ympärillä on tilaa hengittää ja kaapista löytyy nykyään oikeasti vaikka mitä päällepantavaa, kun vaatetta on yli puolet aiempaa vähemmän :D Myös niiden yhdistely on helpompaa ja näkee selkeämmin, mitä sieltä mahdollisesti puuttuu, jos puuttuu.

Puhumattakaan siitä, miten oksettavaksi tämä kulutushysteria on mennyt ja pikamuotikin saastuttaa enemmän kuin lentoliikenne... En halua olla osa tätä aivotonta sirkusta. Olen tosin tähänkin asti hommannut lähes kaiken käytettynä, mutta sekään ei ole mikään veruke merkityksettömälle hamstraamiselle.

Rahani aion jatkossa käyttää harrastuksiini, elämyksiin ja etenkin keikkoihin - ensi vuodelle on jo kolmen keikan liput ostettuna ja festarikiinnityksiä odotellaan ^^

Materian haalimisen lopettaminen mahdollistaa myös säästämisen, joka ei ole koskaan ollut niitä vahvimpia puoliani juuri siksi, että mulla on jokin pakottava tarve kiinnittää se ansaittu raha heti johonkin kiinteään. Nyt mulla onkin yhtäkkiä asuntosäästötilillä lähes tarvittava summa, eikä aina loppukuustakaan tarvitse kituuttaa kolikoilla.

Ooppera/baletti

Tähän silkkaa aikuisuutta huokuvaan tekstiin sopiikin mainiosti jatko-osaksi, että kävimme avokin kanssa ekaa kertaa oopperassa :') Kyseessä ei kuitenkaan ollut mikä tahansa oopperashow, vaan kummankin suosikkimusikaali Phantom of the Opera ♥ Teos oli todella kauniisti toteutettu ja liikuttava, juuri sellainen kuin uskalsin odottaa ♥

Ooppera/baletti

Syksyyn mahtuivat myös musiikin osalta Moonsorrow, Amorphis+Myrkur sekä Nightwish ♥

Emmä kestä Myrkurin ihanuutta! Kunnon voimanainen ♥

Moonsorrow Nosturissa oli itselleni paras kyseisen orkesterin keikka tähän astisista!

Etsi Troy :p
Hartwallilla oli hyvät bileet, mutta settilista ei valitettavasti tuottanut mitään yllätyksiä Lahteen verrattuna.

Käytiin myös Nooran kanssa Ruotsissa viikinkimatkalla, ja nukkumassa hostellissa rapeat 14 tunnin yöunet... Ai mikä rankka elämä xD

 Historiska Museet - vahvat suositukseni, sisäänpääsykin on ilmainen :)

Halloween-naamiaisia ei tänä vuonna ollut, mutta leikin silti eräillä synttärijuhlilla jotain metsäntöhöä sillä rekvisiitalla, mitä nyt kaapista löytyi. Varmaan ainoa kerta puoleen vuoteen kun laittauduin millään lailla xD

 Vietettiin myös Leenan 30v juhlia. Ylemmissä kuvissa näkyvät luut ovat lahja häneltä ♥

Tässä vaiheessa toivotan kaikille mukavaa talvenajan juhlaa! 

October Rust

Syksy on ollut varsin pitkä ja kaunis tänä vuonna, mutta koska meikäläisellä on vapaa-aikaa noin yksi (1)  tunti päivässä, ei siitä ole kerinnyt juuri saamaan irti. Enää 8 viikkoa koulua, sitten miun lähitunnit on kokonaan ohi!!

Tänä vuonna on myös sellainen poikkeuksellinen tilanne, ettei minkäänlaisia varsinaisia Halloweenjuhlia ole lainkaan tiedossa, kun itsellä ja kaikilla on jotain muuta. Yleensä juhlia on ollut kahdet tai kolmet. Ei sillä, että olisin ehtinyt minkäänlaista kostyymia edes kasaamaan :') Suunnitelma oli kyllä, mutta se toteutuu sitten ensi syksynä, kun koulu on lopullisesti taputeltu.

Syksyn mieleenjäävimmät viikonloput ovat koostuneet kotimaan seikkailuista.

♣ Paavolan tammella vierailimme Jennin kanssa elokuussa. Vaikuttava puu - jonkin matkaa metsässä käveltyämme, keskellä kuollutta kuusikkoa, tervehti meitä suuri ja vehreä tammivanhus. Vietimme pitkän ja rattoisan tovin sen katveessa ♥

Siitä jatkoimme jonkun matkan päähän kummastelemaan pronssikautisia hautoja. Sen jälkeen saatiinkin kaivella hirvikärpäsiä päistämme...

♣ Nooran ja Aallottaren kanssa vierailimme Astuvansalmen kalliomaalauksilla. Olen nähnyt maalauksia ainoastaan kerran ja hiukan pienimuotoisemmin, joten näky oli todella vaikuttava.
Paikka oli muutenkin aivan huikea. Kiipesimme korkealle ihailemaan auringonlaskua ♥

n. 5000 vuotta vanha kädenjälki oli jotenkin mykistävin näistä kaikista. 

We were here ♥


Muuta kivaa:

♣ Linnanmäen IIK-week. Olihan se vähän semmoinen halloween-krääsäjuhla eikä siellä tapahtunut mitään kovin ihmeellistä, mutta kannattihan se käydä vilkaisemassa ja syömässä hattara, kun Valokarnevaalit jäivät tänä vuonna välistä.

♣ Poets of the Fallin ja Turmion Kätilöjen keikka. Loppuvuonna on tulossa vielä Nightwish, Amorphis+Myrkur, Moonsorrow ja Phantom of the Opera ♥♥♥ Jopa ensi vuodelle on muutama keikka jo plakkarissa. Nummi -ja Tuskakiinnityksiä odotellaan.

Keikkapaikoista puheen ollen, minua ei harmita lainkaan, että Nosturi puretaan pois, olen aina pitänyt sitä ahdistavana paikkana. Viime kertainen kokemus sieltä sinetöi kaiken; kaveri lentää vallattoman pitin takia (sen ulkopuolelta) päin seinää ja järkkärit vaan pläräävät puhelinta, emmekä saaneet mistään apua yrityksistä huolimatta vaikka kaveri pyörtyi ja polvi aukesi. Jälkeenpäin viesteihimme ei vastattu mitenkään. Hyi!
Koitetaan nyt kuitenkin kestää vielä pari keikkaa siellä ^^

♣ Ystävien synttärijuhlia on monin kappalein takana ja tulossa.Viikonloppuisinkaan ei siis saa juuri levätä laakereillaan, mutta juhlitaan nyt hyvän asian puolesta.

Yritin epätoivoisesti luoda pientä ja nopeaa tunnelmaa kotiinkin pienillä mobileilla. 


Tämän klassikkokirjan löysin Lintsiltä, ostin pois kuljeksimasta kun tuo on pitänyt muutenkin hommata itselle :) Hyvin viihdyttävä ja samalla myös historiallisesti + kulttuurillisesti sivistävä, suosittelen!

Meinaatteko pukeutua juhliin tänä vuonna? Miten muutoin Halloweeninne / Kerinne / pyhäinpäivänne vietätte? Piristäkäähän harmaata arkeni tarinoilla ♥

Unelmia ja toimistohommia

Karmea otsikko, mutta tuo biisi tuli mieleen tämän hetkisestä elämästä.

Alkuun hiukan kuvasaldoa alkusyksyltä. Pääsin yhden hutivuoden jälkeen osallistumaan taas Hämeen Keskiaikamarkkinoille. Tai nykyisinhän se on keskiaikafestivaali useastakin eri syystä, jotka jakavat mielipiteitä..:p Kuvia on runsaasti nähtävillä viime vuosien postauksissa, joten laitan nyt vain muutaman :) Mukavaa oli ja kavereita sekä ihasteltavaa riitti, kuten aina ♥

Myyjiä oli ylipäänsä huomattavasti vähemmän paikalla kuin viime vuosina, kuulemma hinnat nousseet liikaa. Soo soo. Toivottavasti tilanne paranee tulevina vuosina, jotta saadaan jengiä paikalle ja tapahtuma pidettyä pystyssä.

Perjantaina esiintynyt Metsatöll oli livenä varsin miellyttävä kokemus!

Ylisheriffi ♥

Noora kaikessa maalauksellisuudessaan

Autenttisella kaavalla tehty, käsin ommeltu villamekkoni ei ole vielä täysin valmis asusteista puhumattakaan, joten en ole vielä luonnollisestikaan kuvauttanut sitä erikseen. Puin raakileen silti päälleni, koska saumat ovat kasassa. Rakastan tuota vihreää väriä ja mekko oli mukava päällä koko päivän :)

Miun ei pitänyt ostaa enempää soittimia, kun nykyisiinkään ei meinaa aika riittää (sähköpiano + kantele), mutta minä vahingossa huilun ja munniharpun. En ole toistaiseksi saanut kummastakaan yhtäkään järkevää saati mieltä ylentävää ääntä pihalle, ja kissakin alkoi kokeillessani näyttämään siltä, että nyt on parempi pistää pilli(t) pussiin :') 

Mutta on vaan soitteleminen niin kivaa ♥ Täytyy oikeasti hommata kunnon huilu, kun tuo nyt on lähinnä koristekamaa.

Supi tuli mukaan ♥

Muut shoppailut koostuivat erinäisistä mömmöistä ja kestovanulapuista 

Olen tuoksuhörhö ja nämä veivät tietysti sydämeni ♥

Kauppa: https://www.facebook.com/luontoni/

Ensi vuonna on tarkoitus mennä leiriytymään joko ihan autenttiselle tai semiautenttiselle puolelle. Katsotaan teenkö teltan itse vai tilaanko valmiina. Ensimmäisessä on melko lailla vaivaa ja jälkimmäinen maksaa hunajaa... Aika näyttää!

♦

Täytekuva

Onnistuin hiljattain vakinaistumaan nykyiseen duunipaikkaani, joten tulevaisuuteni on kerrankin ainakin joksikin aikaa taloudellisesti turvattu. Tämä toki tarkoittaa täysiä työpäiviä, joten loput koulusta tulen suorittamaan melko lailla juosten kusten loppuun... Älkäätten siis ihmetelkö kun syksyllä blogimateriaalia esiintyy hiukan nihkeästi, kun teen tässä sosiaalista kuolemaa. Käsitöitä on tulossa ja ideoita riittää.

♦

Päätin alkaa toteuttaa haaveitani sen sijaan että vain puhuisin niistä, joten vaikka mulla ei todellakaan tule olemaan aikaa yllämainittujen tekijöiden vuoksi mihinkään harrastuksiin, niin ilmottauduin ja osallistuin silti jousiammuntakurssille, jonka myötä voin myöhemmin liittyä seuran jäseneksi ja käyttää ratoja ♥ ♥ Tuleehan sitä nyt ihminen hulluksi jos ei tee mitään mielekästä, kuten ammuskele terävää hiilikuitua ympäriinsä.

Minua kiinnostavat lähinnä perinnejouset, ja long bown aionkin hommata itselleni ♥ Modernimmat olympia -ja taljajouset eivät ole minun juttuni (opettaja sai väkisin maanitella minut kokeilemaan jälkimmäistä tuolla kurssilla, kun pelkäsin sitä vehjettä niin saamaristi :D)

Jouskaroinnissa minua ei niinkään inspaa se show-off ja "larppaus"puoli, vaan laji teknisenä ja henkisesti sekä fyysisesti kehittävänä harrastuksena. Vaikka onhan toki jousi yksi vanhimpia ja mielestäni kauneimpia esineitä, joita ihminen on valmistanut. Tarkoitus olisi osallistua jossain vaiheessa ihan kisoihinkin jos ja kun semmoisia järjestetään :) Jos nyt ikinä osun mihinkään (no kerran jo osuin, kuten kuvasta näkyy). Eläviä olioita en aio metsästää.

Toistuvat unet

Astu saliin kadotuksen

Tänne varjotkaan eivät sinua kutsu

Kuuletko, tunnetko mitään?

Joku hengittää kiivaasti hamuten ilmaa

Kuiskaukset kaikuvat loputtomasti

Tiedät ettei täällä ole ketään

-Moonsorrow : Pimeä-

Unien mystinen maailma on kiehtonut minua vaahtosammuttimesta saakka. Sain lahjaksi unikirjoja, lainailin niitä kirjastosta ja tutuilta ja pidin silloin tällöin unipäiväkirjaa.
Tulkintoihin opin tosin nopeasti suhtautumaan maalaisjärjellä, kun en löytänyt mieleisiäni selityksiä valmiiksi pureskeltuina. Vaikka unikirjoista voikin löytää jotain orastavaa suuntaviivaa, tulkinnat pitää mielestäni tehdä henkilökohtaisesti, koska jokainen mieli on erilainen. 

Unet ovat tuoneet elämääni sekä lohtua, että kauhua. Jotkut unet jäävät loppuelämäksi mieleen, mutta useimmat unohtuvat saman tien. Olen harkinnut josko taas pitäisi jonkinmoista unipäiväkirjaa, mutta harrastan mieluummin pikatulkintoja sen hetkisen elämäntilanteeni pohjalta.

Värikkäät ja vivahteikkaat uneni ovat melko yksitoikkoisen elämän myötä (koulu+työ) vaihtuneet itsekin melko yksitoikkoisiksi ja harmahtaviksi. Luotan tilanteen korjaantuvan myöhemmin, koska pidän kovasti noista symbolirikkaista monitulkinnallisista unistani, joita ennen näin.
On tylsää, jos unet ovat liian ilmeisiä - tykkään, että alitahuntani haastaa minua ;D Joskus nekin tosin ovat ihan hauskoja, esim.viime yönä näin unta, että työpaikkani säilyttämisen eteen jouduin pitämään koko osastolle stand-up-esityksen...

Toistuvat unet ovat aina hiukan oma lukunsa. Ne voivat kuulemma kieliä stressistä, ahdistuksesta ja käsittelemättömistä tunteista. Mene ja tiedä. Itselläni ovat toistuneet nyt muutaman vuoden ajan samat unet tietyin väliajoin:

Kartta

Pixabay

Vaellan usein maailmassa, joka on ikään kuin vaeltelisi kartan sisässä; tekstuuri on samanlaista, mutta missään ei oikeastaan ole mitään. Tunnelma näissä unissa vaihtelee toiveikkaasta lohduttomaan, yleensä kyseessä jälkimmäinen.

Pahuus kartanon ullakolla

Pixabay

Tässä unessa on aina sellainen upea kartano, jonka kaikki muut huoneet ovat valoisia, mutta yläkertaan nousevien portaiden päässä olevassa, pimeässä huoneessa tiedän olevan itse pahuuden. Olen kerran käynyt siellä, ja heräsin järkyttävään paniikkikohtaukseen... Kaipa minun olisi unessa vain mentävä sinne uudelleen ja uudelleen, ja kohdattava se peto. Tunnelma on tässä unessa äärimmäisen ahdistava. 

Tulkinta nyt on aika ilmeinen, päässäni viiraa, vintti pimeänä, joojoo, käsittele traumasi ja kohtaa pelkosi, blaablaa.

Parkkihalli

Pixabay

Tämä uni on melkeinpä ärsyttävin toistuvista unistani. Menen likaiseen ja haisevaan parkkihalliin, josta en kuitenkaan löydä enää pois,vaan ajelen päättömästi ympäriinsä. Kenties elämäni ei lopulta ole ihan semmoista, jollaista haluaisin sen olevan?

Hissi

Pixabay

Veikkaan jostain syystä, että tämä on aika yleinen kun puhutaan toistuvista unista. Vaikka tosielämässä kärsin hissikammosta, niin unessa tämä hississä junnaaminen on tuon parkkihallin tapaan vain ja ainoastaan rasittavaa :D En koskaan osaa päättää, missä kerroksessa jäädä pois tai sitten en vain pääse pois. Tämäkin uni kielii toki siitä vaatimattomasta tosiseikasta, että en osaa päättää mitä elämälläni tekisin.

Metsä

Metsä on aina sekä kiehtova, että pelottava - kuten valve-elämässäkin. Joskus nimenomaan metsässä kuljeskellessani vanha, edesmennyt koirani tulee minulle oppaaksi. Joskus taas seikkailen itse eläinhahmossa. Näiden unien tunnelma on aika primitiivinen.

Lennolta myöhästyminen

Pixabay

Tämä on useimmiten toistuva uneni. Teen ja teen matkaa lentokoneeseen laukkuni kanssa, mutta en koskaan pääse perille. 

Ihmiset

Jep, loppukevennyksenä.... Unissani seikkailevat jostain syystä vuorotellen nämä kolme tiettyä julkisuuden henkilöä :D Ei kuitenkaan sillä lailla kun ehkä kuvittelette!! He eivät ole unissa ikinä kovin suuressa roolissa, mutta heillä kaikilla on hyvin rauhoittava vaikutus minuun unessa, ja monesti tunne jatkuu myös hereillä ollessani. Näiden hahmojen epäilen jotenkin liittyvän hyväksytyksi tulemisen tarpeeseeni - miten toivoisin muiden suhtautuvan minuun. Tai jotain.
Älkää kysykö, miksi juuri he ovat juurtuneet alitajuntaani tällaisina hyvän tahdon lähettiläinä, varsinkin tuo random Antonio Banderas... Sentään kuuntelen kyllä Poetsia ja Wintersunia, joten jonkinmoinen logiikka Markossa ja Jarissa on.

Läheiseni seikkailevat itse asiassa yllättävän harvoin unissani, työkaverit silloin tällöin. 

Näetkö sinä toistuvia unia?