Last days of summer

"Kesä ei ollut ikuinen, sen tiesi Birk ja sen tesi Ronja. Mutta nyt he aikoivat elää niin kuin se olisi, ja pitivät jokaisen piinaavan talviajatuksensa piilossa niin hyvin kuin kykenivät. 
Joka hetki, aamunsarastuksesta iltahämärään ja yöhön, he halusivat olla tietoisia kesästä ja imeä koko sen suloisuuden itseensä. Päivät saivat tulla ja mennä, he elivät kesän huumassa eivätkä suostuneet huolestumaan.

Heillä oli vielä vähän aikaa."

Lainaus on yhdestä lempikirjastani Ronja Ryövärintytär, ja saa minut poraamaan joka ikinen kerta.
Kesän loppumisen haikeus on jotain ihan omaa luokkaansa.

Vaikka siedän nykyään syksyäkin, niin jotenkin tunnen eläväni ainoastaan kesällä niin, että joka vuosi vain kuolen syntyäkseni loppukeväästä uudelleen.

Koulu ja ihmisten päivärytmi on 3 vuoden jälkeen tullut joka aamu lekalla naamaan. Syksy ei ole aikoihin tuntunut näin... syksyltä.
Myönnetään että olen jo pari kertaa harkinnut luovuttamista, vaikka vasta muutama päivä on takana - mutta tullut onneksi järkiini. Ei kaikkea uutta pidä pelätä. 
Kyllä mä herätä jaksan, mutta kaikki vaan tuntuu tällä hetkellä aivan liian raskaalta kantaa kerralla. Pitäisi muodostaa uusia ihmissuhteitakin siellä, enkä todellakaan oikein ole kovin hyvä siinä.

Toinen syyllinen on se, että tämä kesä 2013 ylsi elämäni parhaiden kesien joukkoon ♥ Olin vaan niin elossa, että meinasin haljeta. Tällaista kun koko elämä olisi! Mutta eihän se tietenkään niin voi mennä. Synkilläkin kausilla on tarkoitus.

Tekisi mieli ahtaa itsensä täyteen havunneulasia ja ottaa pitkät päikkärit, mutta koska talviunille ei ihmisrotu pääse, täytyy kehitellä erinäisiä selviytymissuunnitelmia:

✟ Uinnin tms aloittaminen (opiskelijahinnat ftw!) Olo on varsin paisunut.
✟ Ompelu-uran eteenpäinvienti itsekseni ja Heidin kanssa
✟ Halloweenin odotus!
✟ Rhodoksen reissu ensi kuussa, iskä täyttää pyöreitä ja pieni sukumme kokoontuu sinne viikoksi.
✟ Kaikki kuvaukset ja toteuttamattomat ideat

 Kuvat otettiin Jennin kanssa Helsingin Mustavuoressa. Mekko itse tehty.

Koittakaa te muutkin jaksaa! Keksikää kaikkea kivaa, nähkää ystäviä, ja älkää missään nimessä luovuttako! Minäkään en aio. 

Takana on loistoviikonloppu loistoihmisten kanssa Hämeenlinnan Keskiaikamarkkinoilla ♥ Sieltä siis seuraava postaus.

 ☠☠☠

Hi there!

I've got some kind of autumn gloominess on. I started my school and almost gave up at the beginning... But I try to struggle through this period since I really want to graduate as a carpenter. It just feels like there's too much to learn, too much desicions, too many new relationships to build (and I'm not so good with them).

Autumn just feels so autumn now, because this summer was certainly one of the greatest ever ♥ This all feels like some kind of slowly fading dream. Especially when my life has turned quite challenging in every areas lately.

But I guess there's no light without darkness.

Luckily there's still solace incoming; like trip to Rhodos with my family, Halloween (naturally xD), sewing things, photoshoots and maybe some kind of new hobby! 

Try to cheer yourselves in every way you can!