sunnuntai 28. tammikuuta 2018

Deadly Shadows

Niin epäkristillistä kun elämäni muutoin onkin, on oivallista viihdettä äityä pohtimaan wanhoja kunnon kuolemansyntejä.

En tiedä ketään, jota ainakin osa näistä ei koskisi - silloinhan sitä olisi lähestulkoon täydellinen.
Nämä seitsemän kuolemansynti-käsitettähän ovat olleet olemassa jo hyvin pitkään hieman vaihtelevilla termeillä, joten näiden täytyy sisältyä ihmisluonteeseen jollain lailla melko perustavanlaatuisesti.

Minulle tämä tarkoittaa enemmänkin ns. varjotyöskentelyä, koska en luonnollisestikaan pakanana tunnusta käsitettä synti, vaikka käytänkin kyseistä termiä tässä postauksessa.
Olen aina jollain tasolla pitänyt tästä kuolemansynti-kehikosta, koska tässä on perää ja omat pointtinsa, joita kannattaa pohtia. 
 Nämä ovat myös hyvin sidoksisa toisiinsa - yksi synti saattaa ruokkia seuraavaa, ja niin kierre on valmis.

"Kuolemansynnit tappavat hivuttamalla. Ne näivettävät elämäniloa, lisäävät pelkoa ja kuihduttavat rakkautta."

Ylpeys

Jostain syystä miellän tähän ensin positiivisen viban. (Mitä se sitten kertoo minusta?) Ehkä se liittyy siihen, että me osaamme olla aivan liian vaatimatonta ja nöyrää kansaa, "pidä kynttilääsi vakan alla" jne. Esimerkiksi omista saavutuksistaan saa ja täytyy olla ylpeä, olivat ne sitten miten pieniä tai suuria tahansa.
Varsinainen ylpistyminen ei onneksi ole kuulunut tapoihini, vaikka tunnistan menneisyydestäni hieman tätäkin. Olen opetellut nielemään ylpeyteni ja nostanut kissan pöydälle aina, kun siltä tuntuu, ja se on aina poikinut hyviä tuloksia. Omakehu ei haise liikaa, mutta en myöskään näe syytä liiaksi peitellä ilon hetkiä ja onnistumisia.
Ylpistyneet ihmiset ovat minusta kovin koomisia ja läpinäkyviä. Turha retostelu ja kehuskelu eivät johda mihinkään muuhun, kun kanssaihmisten kyllästymiseen. Se kertoo lopulta melkoisista ongelmista.


Kateus

Voi, vanha kaverini kateus! Onks mun kaloja näkynyt? Tämän kanssa olen saanut taistella koko elämäni, ja taistelua ei ole lähimainkaan voitettu. Kateus sokaisee ja hävittää tehokkaasti kaiken hyvän ympäriltään. Ehdottomasti oma perussyntini.
Tämä kertoo jonkinasteisesta tyytymättömyydestä omaan tilanteeseen ja itseensä, koski se sitten taloutta, materiaa, ulkonäköä tai muita avuja, jota itselleen haluaisi tai kokee, että muut ovat saaneet enempi.
Täytyy tehdä töitä, ettei ala vihaamaan ympäristöään, koska mieleni on vuosien saatossa kehittynyt oikein tehokkaaksi etsiessään merkkejä siitä, että olen rumempi, tylsempi ja kaikin tavoin huonompi kuin ympärilläni olevat ihmiset. Onneksi saan terapiaa nykyisin, ja valoakin on alkanut näkymään tunnelin päässä.
Itselläni tämä tunne liittyy pahimmillaan hyvin pinnallisiin asioihin, enkä vieläkään ole saanut kiinni sen lankavyyhdin päästä, että mistähän tämä mahtaa olla lähtöisin ja mistä tämä primitiivinen raivo asiaa kohtaan kumpuaa. En ole koskaan kadehtinut esim. toisten omaisuutta tai varallisuutta.
Pahinta kateudessa on se, että se estää olemasta iloinen toisten puolesta.

Kateudesta itsestään on harvoin hyötyä, mutta sen voi myös kääntää voitoksi pohtimalla, mitä minä todella haluan ja miten voin itse päästä siihen?
On myös hyvä keskittyä siihen, mitä itsellä jo on, ja saavuttaa näin enemmän tyytyväisyyttä jo olemassa olevaan, yleensä kuitenkin ihan kelvolliseen tai ainakin kehityskelpoiseen tilanteeseen. Itselläni ei lopulta ole mitään syytä kadehtia toisia.
Kannattaa myös muistaa, että kolikoissa on kaksi puolta, etkä voi tietää, miten paljon toinen on kärsinyt saavutustensa eteen. Mikään tulee harvoin tarjottimella, mikään ei ole täydellistä ja mikään on harvoin pysyvää.


Viha

Viha voi lähteä käsistä ja aiheuttaa paljon tarpeetonta pahaa, mutta se voi myös puhdistaa ja auttaa elämässä eteenpäin, kun sen kanavoi oikeisiin asioihin.
Häpesin pitkään kaikenlaisia vihan tunteita enkä oikeuttanut niitä itselleni, kun ajattelin, että se on ihan epänormaalia ja sairasta. Vihaiset ihmiset ovat aina olleet minulle pelottavia ja vastenmielisiä. Jossain vaiheessa tajusin, että vihaa saa ja täytyykin tuntea, kunhan sitä ei päästä jatkuvaksi, elämää hallitsevaksi mielentilaksi. Joskus tämäkin tosin meinaa omallakin kohdalla lipsahtaa kyynisyydeksi ja katkeruudeksi, kun on tarpeeksi huonoja päiviä, mutta saan itseni onneksi helposti kiinni tästä.

Laiskuus

Laiskuus tuntuu kuuluvan ihmisen perusluonteeseen ja jossain määrin se voi olla ihan fiksua; viisas pääsee vähemmällä. Mutta elämäntapana laiskuus ei vie kovin pitkälle, ja en itse pidä patalaiskoja ihmisiä kovinkaan kunnioitettavina. Laiskottelun ja loppuun palamisen välillä lienee jokin sellainen oiva keskitie.
Puuhastelen itse fyysisesti kaikkea koko ajan, mutta tietynlainen laskuus liittyy vahvasti henkiseen puoleeni, jonka kehittämisen päästän helposti retuperälle ja pakenen sitä nimenomaan kaikenmaailman enemmän ja vähemmän turhaan näpertelyyn ja hössöttämiseen.
Tommy Tabermann puhui joutilaisuudesta, joka on ikään kuin laiskuuden "parempi" versio. Siinä tilassa palautuu ja syntyy luovia ideoita, ja sen kaltaista pysähtymistä ja rauhoittumista minun olisi todella opeteltava.

Ahneus
xD vanha kuva mutta validi

Tämä liittyy omalla kohdallani materialismiin ja tietynlaiseen kyltymättömyyteen - moni tunnistaa tätä varmasti itsessään. En varsinaisesti ole mikään hamsteri, mutta postiluukku on käynyt taas viime aikoina melko tiuhaan, kun Ebayn houkutukset käyvät suuriksi. Ei ole sellaista hetkeä, etteikö ostoslistallani olisi jotain. Tiedostan, että materialla yritän mahdollisesti täyttää jonkinlaista henkistä tyhjiötä. Säästeliäisyys on iso haaste minulle, ja en aina mieti hankintojeni seurauksia, varsinkin kun rahaa niihin ei todellisuudessa olisi tuhlata.

Tämä ei kuitenkaan ole onneksi keneltäkään muulta pois - annan  omastani aina sen verran, mitä liikenee (joskus liikaakin), ja pidän itseäni melko anteliaana ihmisenä. Ahneus on käsitteenä yksi kammottavimmista asioista, mitä tiedän, kun se koskee oman edun tavoittelua ja muiden polkemista. Tavoitteenani on antaa itsestäni, ajastani ja rakkaudestani enemmän, koska se on ehkä jäänyt vähän retuperälle. Tämä on kuitenkin lopulta se synti, josta olen omalla kohdallani vähiten huolissani :p


Kohtuuttomuus
Tai miten tämä nyt kääntyykään, mässäily? On se ruoka hyvää mutta ei siitä koskaan ole ongelmaa tullut :D Käännän tämän kohtuuttomuudeksi. Olen itseäni, ajatuksiani ja olemustani kohtaan erityisen kohtuuton ja ajatteluni osaa olla hyvin mustavalkoista. Suutun suorastaan, jos en pääse tavoitteeseeni saman tien, tai jos saan kehityksessäni minkäänlaisia takapakkeja. Tällöin olen varma, että olen maailman surkein tapaus, mikä toki on täysin kohtuutonta, kuten myös se surullisenkuuluisa täydellisyyden tavoittelukin. Ego ei tyydy koskaan mihinkään.
Tuomitsen myös joskus muita ihmisiä yllättävän kohtuuttomasti, vaikka en ole ajatellut läheskään asian kaikkia puolia tai yrittänyt asettua toisen asemaan. Tätä onneksi opettelen nykyisin aktiivisesti.


Himo

Himo ei käsitteenä hallitse elämääni kovinkaan suuresti, mutta tietynlainen "kaikki mulle heti nyt" -asenne ei ole täysin vieras. Himo on kohdallani ehkä sellainen kohtuuttomuuden ja ahneuden primitiivisempi sisar. Himoitsen erityisesti joitain henkisiä ominaisuuksia, jotka haluaisin toki saada saman tien. Sekä sitä materiaa...
Seksuaalisuuteni kanssa olen opetellut olemaan sinut, ja karistanut suurimman osan niistä negatiivisista tuntemuksista, jotka aiheeseen aiemmin liittyivät. Pakanauskontoihin tutustuminen on auttanut tässäkin asiassa, heh. Kaikenlaiset ylilyönnit jakautuvat ennemminkin kaikille ylempänä mainituille synneille, eivät tälle.



Itsensä hyväksyminen lienee avain kaikkiin yllä mainittuihin synteihin, enemmän kuin varsinainen asioista pidättäytyminen ja täydellisessä kurinalaisuudessa eläminen - vaikka kannatankin ainakin omalla kohdallani kaikenmaailman henkisiä ja fyysisiä paastoja ja pysähtymisiä, jotta elämään saa taas hiukan perspektiiviä.

Mikä on oma lempisyntisi?

Loppukevennyksenä rapusipsejä

♦♦♦


As non-Christian as my life tends to be as a pagan, I've always kind of loved this frame of 7 deadly sins ;) They all have their points that everyone should think about, since they seem to belong in human nature somehow quite fundamentally.

Pride. I somehow see this as a positive thing at first, even though this means a bit different thing. Finns tend to be soooo over-modest and shy, and there's even this Finnish phase "hold your candle under the bushel" aka don't show your success. How ridicilous - you have to be proud of your achievements, no matter how big or small they are! 
However, boastful and arrogant people seem very comic and sad to me, and it tells about serious problems they have. 

Envy - ah, my own favourite original sin. I seriously have to be careful not to hate everything around me that moves or breathes, since they seem to do it so f*cking much better than me. I've even had to go and get some therapy since my envy problem is so bad. Luckily there's finally some light at the end of the tunnel. 

Wrath. Hatred can cause bad things in many ways and turn into pure evilness, but it may also be transferred into something purifying. Get rid of old shit, you know. It can be also releasing experience, until it doesn't control you but you control it instead. 

Sloth. It's somehow natural and even smart trying to find the easiest possible solution. But as a lifestyle it's quite sad and to be honest I don't appreciate lazy people very high. Trying is important whatever you do, and mental laziness can lead into even bigger misery than physical one. Always develope and challenge yourself! 

Greed. One of the most terrible things of a humankind I know. I luckily can't blame myself from greediness, even though I as a human being am not innocent even regarding this sin. In my case this is, surprisingly, of materia. Ebay and my mail box are singing a bit too much and nothing seems to be enough... But after all I see myself as quite generous person and I always give away of my own - sometimes even too much. 

Gluttony. Nah. food is good but I like to keep my waistline. I see this sin more as an exorbitance or something like that - the primitive sister of lust and greed. I want it all and i want it now -attitude is not very strange to me either, but I conciously avoid getting too much of anything.

Lust. I'm not worried about myself concerning to this sin either. I'm fine with my sexuality etc etc :D It's good to control your mind and think about what you really want and what serves the greater purpose of life. Lust can be a good tool for that. 

I think accepting yourself totally is the key for all these "sins".  I don't call for total demanding from anything, even though I like to stop every now and then, meditating and even fasting, to get some perspective back in my life. 

What's your favourite sin?

perjantai 12. tammikuuta 2018

January mix


Tammikuu, kuukausista julmin, on ollut jotenkin tosi nasta. Johtuu ehkä siitä, että olen rölliytynyt kotona hyvällä omallatunnolla. Koulusta oli pitkä loma, ja työvuorojakin on ollut vain kourallinen.
Ensi viikosta alkaakin sitten puolen vuoden totaalirääkki taloushallinnon kiehtovassa maailmassa. Wish me luck.



Varasin heti vuoden alkuun leima-ajan muutaman kuukauden päähän ♥ En paljasta enempää kun että se on aika hassu ja kyseessä on suosikkieläimeni :D Toivon että ensimmäistä tatskaani muokattaisiin myös tänä vuonna, kunhan tuttavani kiireiltään ehtii. 
Nyt menenkin sitten tiukkaan ostolakkoon koska muste, piru vieköön, maksaa rahaa. Kerään täällä erinäistä rättiä ja irtaimistoa myyntiin hullun kiilto silmissä.



Ajeltiin eräs päivä Länsimetrolla ekaa kertaa Omppuun. Rata oli melko tylsä, kun se tuubi ei käynyt maan pinnalla kertaakaan, mutta olivathan ne uudet asemat ihan fancyja.
Löysin Ompusta kauan kaipaamani roikkuvan lasipallon, jonne tulee myöhemmin jokin pieni kallo tms.




Lisää mytologiaa ♥ Mulla on lukujonossa kilokaupalla kirjoja muutenkin, mutta nämä oli silti pakko tilata ihan omaksi.
Hiilenväen tarinoissa oli upea tunnelma, ja niitä olisi saanut olla enemmänkin. Taruolentojen teksti taas oli aika lailla spekulaatiopainotteista ja jäin kaipaamaan sellaista sadunoimaisuutta kerrontaan, mutta kuvitus on komea. Hyvä muistilistahan tämä on kotimaisista, omituisista otuksista :p


Hiilenväen mukana tuli kiva postikortti 

Tämä kovin trendikäs Bullet Journal sai myös alkunsa. Siitä on jo nyt tullut aika tärkeä osa arkeani. Jaoin vuodelle kaiken mitä haluan saada tehdyksi, ja suurin osa on aloitettu jo nyt....

...kuten se, että vietin erään villin sunnuntai-illan kopioiden VHS-kasetteja dvd-levyille, maistellen samalla kesästä asti säästelemääni kaneliolutta :p Tuokin vhs-projekti on ollut työn alla ainakin 10 vuotta, vaan eipä ole enää. Ei sieltä juuri löytynyt muuta kun pari nauhoitettua keikkaa ja ohjelmaa jotka otin talteen, ja loput olivat jotain Salkkareita jotka joutivat romukoppaan. Lisää kaappitilaa!


....Ja palauttelin blogitekstieni Photobucketin hävittämät kuvat 3 vuoden ajalta. Ihan pieni homma, juu, ei. Halusin kuitenkin korjata ne, koska sitten joskus voi olla hauska lukea vanhoja postauksiaan.


Hoitokissa nimeltään Mammutti tuli piristämään iltojamme ♥ Sekin lähtee kyllä pian uuteen, omaan kotiin. 



Koitan totutella lävistyksettömään naamaani :( Huulikoru alkoi sekä ärsyttämään että aiheuttamaan myös ihan fyysistä damagea hampaisiin ja ikeniin, joten sen aika oli tullut viimeistään nyt. Lähes 15 vuotta se minulla olikin. Kompensoidakseni identiteettikriisiäni käyttelen huulipunia ja kiiltoja. Tilasin kyllä parit feikki-septumit pahimpaan oireiluun, vaikka epäilenkin että ne eivät ihan sovi lärviini.
Toisaalta luonnollisempi look ei ole pahitteeksi, vaikka lävärit ovatkin mielestäni hienoja. Mieheni taas niistä ei tykkää, joten muutos on ainakin hänen mieleensä.

Tonttukin potkaisi loppiaisen kunniaksi tyhjää ja odottelee tässä ruumissaattoa x)) Ehkä tonttuovella on ensi vuonna uusi asukas.
(Tuosta arkusta tulee oikeasti korurasia).


Kuinkas teillä pikku piimäsuilla on vuosi käynnistynyt?



♣♣♣

I've been on a loooong holiday, with only handful of workdays. The school starts next week so it will be hard spring, but at least I've got some rest.
January has been very nice. I've done some projects that have waited forever to be done (like VHS -> DVD project), made some great finds (the glass ball and Finnish mythology books)... 
And I gave up with my labret ;( It started to make  damage to my gums and teeth so it's time had came, after 15 years. 

I also started my very own Bullet Journal. It has helped me to finish many tasks already :)

How has your year begun?

maanantai 1. tammikuuta 2018

New Year, Old Me

Ihana uudenvuoden mekkoni. Rakastuin flapper dresseihin yhtäkkiä tänä vuonna

2017 meni varmaan nopeiten ikinä. Toisaalta oikein hyvä niin.

Hyvin raskas vuosi monestakin syystä, mutta toisaalta myös antoisa. Opin tänä vuonna varmaan enemmän itsestäni, kuin ikinä. Vietin aikaa monessa mielessä melko sisään päin kääntyneenä ja eristäytyneenä kaikesta ja kaikista, ja huomaan sen vasta nyt. En missään nimessä ollut edes puoliksi paras versio itsestäni.

Monet ystävyyssuhteet syventyivät, osa katkesi, ja yllättävää kyllä uusia, hienoja ihmisiä tuli elämääni lähes puskista sekä livenä että netin kautta.




Parisuhde voi myös edelleen paksusti ♥


Kohokohtia

• Itävallan matka  

• Täytin pyöreitä! Yksisarviselle kyytiä.


• Tuli kuvailtua melko paljon


• W.A.S.Pin keikka! Herramunjee että oli hauskaa ♥ 

• Telttailtiin Porkkalassa, tämä oli erityisen ihana kokemus. Aamiaista kalliolla, vaeltelua, muinaisia hautoja ja rantakalliolla loikoilua käärmeiden kanssa :p

• Tukka kasvoi hitaasti mutta varmasti. Olen nyt lähes tavoitemitassani.


• Festarit sateessa

• Hoidin muutamaa kissaa (kuten tätä yrmyä :'D) mutta pidin pitkää taukoa töiden takia. Uusi hoidokki tosin tuli tänään.

• Yritin pärjätä ilman autoa, mutta lokakuussa hommasin kuitenkin Punton helpottamaan työmatkoja. Ei kaduta! Vuoden verran pärjäsin kuitenkin ilman autoa.

• Opiskelin saksaa niin maan perkeleesti

• Ostin kanteleen ♥


• Harry Potter -bileet olivat ehkä suosikkiasiani koko vuonna. Olen vieläkin ihan täpinöissäni :D

• Blogin nimi muuttui Satiinitaivaasta tähän

• Paastosin 5 pv. Meinaan keväällä paastota uudelleen :)

• Sain lukulasit, byhyy vanhuus ei tule yksin


• Fiilistelin joulua mm.blogikalenterin ja Nuuttipukin muodossa

• Lähipiiriin syntyi 3 vauvaa

• Luin paljon tosielämän kummitustarinoita


★ Keikat 2017 ★

Sonata Arctica @ Circus
Netta Skog @ OTR
Anne Mattila @ Eckerö Line :D
Sabaton, Twilight Force @ Barona
Lord of the Lost & Fear Of Domination @ OTR
Epica @ Tavastia
Moonsorrow @ Virgin Oil
Nummirock
Tuska open air
Turisas @ Hämeenlinna
Wintersun @ Circus
W.A.S.P @ Circus
Fear of Domination @ Nosturi
Korpiklaani @ Virgin Oil
Battle Beast @ Nosturi
Eveliina @ Casino (päästiin ilmatteeksi xDD)
Raskasta Joulua @ Hartwall Areena¨
Poets of the Fall @ Savoy


♥ Suosikkikappaleet 2017 ♥

Alestorm - No Grave but the Sea
Myrkur - Crown
Korpiklaani - Pilli On Pajusta Tehty
Vorna - Jälkemme
W.A.S.P - Chainsaw Charlie
Forndom - Resan
Moonsorrow - Aurinko ja Kuu
Dark Tranquility - Atoma
Summoning - Farewell
The Hypothesis - Eye for an Eye
Arkona - Goi, Rode, Goi!
Lustre - Dreaded Still
Sonata Arctica - Among the Shooting Stars
BrunuhVille - Hero's Journey
Evegrey - In Orbit
Wintersun - Awaken from the Dark Slumber

Askartelin myös vaatimattoman uudenvuoden päähineen. Laiva tosin meni väärin päin...perse edellä uuteen vuoteen.


Vuoden 2018 goalini ovat ainakin suurelta osin sen verran kliseisiä, että jätän ne mainitsematta ja satsaan sanojen sijasta tekoihini, jos se vaikka auttaisi :'D Uudenvuoden lupaus on muutenkin aikansa elänyt klisee. Tavoitteita toki on hyvä aina olla ja miettiä, mitä elämältään haluaa - mieluummin useammin kuin kerran vuodessa ;)

Eniten innoissani olen siitä, että näen sekä Myrkurin, Wardrunan että Alestormin! ♥♥♥ Musiikki auttaa pitämään itseni järjissäni.

Aikeinani on pitää ns. Bullet Journalia haaveideni toteuttamisen tueksi. Tykkään muutenkin merkkailla juttuja ja näperrellä muistiinpanoja, joten uskon että siitä voi olla apua.

Leimaa on tarkoitus ottaa iholle lisää, mikäli kiireisillä suosikkitatskaajillani riittää aikaa.

Autenttinen keskiaikamekko sekä keskiaikafestareille osallistuminen ovat työn alla.

Paljon työtä täytyy tehdä sekä fyysisen että henkisen terveyden ylläpitimiksi, ja ne aionkin priorisoida tulevana vuonna.

Hyvää uutta vuotta lukijoilleni ♥